”Työsuojelu ei ole mitään hyvinvointihömppää”

7.12.2016

Eija Tapiala-Vanhanen työskentelee lääketehdas Vitabalansilla ja on toiminut yhdeksän vuoden ajan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna. Konkarilla on työsuojelu siinä määrin selkäytimessä, että ympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä tulee tarkkailtua vapaa-ajallakin.

Mikä on työsuojeluvaltuutetun rooli työpaikalla?

Työsuojeluvaltuutetun roolina on havainnoida työympäristön riskejä ja kuunnella tarkalla korvalla työtovereiden havaintoja. Kaikki eivät välttämättä uskalla sanoa suoraan asioita, joten työsuojeluvaltuutettu toimii myös viestinviejänä työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Olen huomannut, että rooli tarttuu vähän vapaa-ajallekin. Kävin hiljattain teatterissa ja sielläkin tuli huomioitua näyttelijöiden työturvallisuutta.

Kun monissa yrityksissä eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja, näkyykö se mielestäsi suhtautumisessa työsuojeluun?

Työsuojelu ei ole ikinä mitään hyvinvointihömppää. Tiukkoinakaan aikoina työnantajien ei kannattaisi tinkiä turvavälineistä, eikä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, koska niillä voidaan estää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Sairauslomat tulevat hyvin kalliiksi.

Millaisia ominaisuuksia työsuojeluvaltuutetulla pitää olla?

Tehtävä vaatii pitkäjänteisyyttä, ja malttiakin pitää olla. Yleensä asiat eivät järjesty hetkessä, vaan vaatii hyvin pitkäjänteistä työtä, että ne etenevät.

Toki tarvitaan omaa kiinnostusta asioita kohtaan ja rohkeutta puuttua ongelmakohtiin.

Mitä olet oppinut tehtävässä?

Tietysti on tullut paljon asiatietoa, mutta mielestäni tehtävä on opettanut minua myös ihmisenä. Olen oppinut kuuntelemaan ja suhtautumaan asioihin laaja-alaisemmin. Tunteet pitää työntää taka-alalle ja muistaa, että se on se asia, mitä hoidetaan. Mottoni on, että asiat riitelevät, ihmiset eivät.

Työelämä muuttuu ja työsuojelu muuttuu. Miten pysyt tehtävässä ajan tasalla?

Tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista. En ole edes laskenut, monellako kurssilla olen ollut. Olin myös pitkään oman ammattiliittoni, eli Teollisuusalojen ammattiliiton työympäristöjaostossa, mikä oli tosi antoisa kokemus, ja siinä pysyi hyvin ajan hermolla.

Mistä saat tukea ja neuvoja tarvittaessa?

Olen ollut tehtävässä niin pitkään, että olen verkostoitunut muiden työsuojeluvaltuutettujen kanssa ja on tullut paljon tahoja, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee neuvoa. Olen myös usein yhteydessä TEAMin työympäristösihteeriin Kari Mäkelään ja sieltä löytyy kyllä aina apua. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä työpaikan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Luottamustehtävissä toimiminen on melko yksinäistäkin puurtamista välillä, joten verkostot ovat hyvin tärkeitä. Kun huomaa, että muutkin ovat kokeneet samanlaisia tilanteita, se auttaa jaksamaan.

Millaiset asenteet työntekijöillä on työsuojeluasioita kohtaan?

Se on hyvin yksilöllistä. Joku ottaa asiat vakavasti ja joku taas ei pidä niitä niin tärkeinä. Yleensä ne alkavat kiinnostaa sitten, jos jotain tapahtuu. Tietenkin kun tavoitteena on ennaltaehkäisy, olisi tärkeää, että jokainen miettisi työsuojelua jo ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan.

Millaisiin konkreettisiin asioihin kiinnität huomiota työpaikalla?

Esimerkiksi hätäpoistumistiet tulee ihan automaattisesti pidettyä esteettöminä, eli jos on jotain tavaraa tiellä, siirrän ne välittömästi pois. Neuvon myös uusia työntekijöitä painamaan mieleen, mistä löytyvät sammuttimet ja ensiapupisteet ja missä sijaitsevat hätäpoistumistiet. Hätätilanteessa on välttämätöntä, että ne asiat ovat ulkomuistissa jokaisella.

Erilaisten suojainten käyttö on monille varmasti melko itsestään selvä asia, mutta onko olemassa suojaimia työn henkistä kuormitusta vastaan?

Henkinen kuormitus on siinä mielessä hyvin haasteellinen asia, että ihmiset suhtautuvat asioihin hyvin eri tavoin. Se, mikä kuormittaa yhtä, ei välttämättä kuormita toista. Myös esimerkiksi elämäntilanne voi vaikuttaa työntekoonkin.

Mielestäni sellainen yksinkertainen asia, että ihminen nukkuu kunnon yöunet, on työssä jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Se näkyy heti työssä, jos ei nuku riittävästi.

Työsuojelu on koko työpaikan etu. Miten perustelisit sitä?

Jos työpaikalla asiat ovat kunnossa, työ sujuu paremmin. Ihmiset ovat motivoituneempia turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä, jossa ei tule turhaa rasitusta.

Yleisesti ottaen taitaa olla niin, että kun yksi ongelmakohta saadaan ratkaistua, tulee jokin uusi pulma ratkaistavaksi. En usko, että työsuojelun tarve loppuu tästä maailmasta, vaikka tapahtuisi mitä.

Jos saisit korjata yhden asian työpaikoilla, minkä korjaisit?

Tiedonkulku on nähdäkseni hirveän yleinen ongelma, joten kohentaisin varmasti sitä.

Mikä tehtävässä on palkitsevaa?

Se tuntuu palkitsevalta, kun jokin asia saadaan korjattua. Monesti se on voinut edellyttää pitkäaikaisia ponnisteluja, vaikka se ei välttämättä päällepäin näy.

Ja vaikka sanotaan, että kissa kiitoksella elää, toki se kiitos tuntuu hyvältä.

 

Responsible Care 25 vuotta Suomessa vuonna 2017. Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä alan yritykset juhlistavat merkkivuotta yhdessä monin tavoin.

Tavoitteena on tehdä kemianteollisuuden ja sen ammattilaisten osaaminen ja vastuullisuustyö sekä tulokset näkyväksi ja tukea siten yritysten vastuullisuustyötä.

Eija Tapiala-Vanhanen
Eija Tapiala-Vanhanen