Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus

29.4.2020

Työnantajan on huolehdittava Työturvallisuuslain 14§ mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön. Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi työntekijä koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät sekä työssä ja työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta. Perehdytyksen avulla työntekijä oppii ymmärtämään oman työnsä vaikuttavuuden yrityksen toiminnassa. Tehokas perehdyttäminen nopeuttaa työntekijän oppimista ja työyhteisöön sitoutumista. Kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden perehdyttäminen luo myös positiivista yrityskuvaa, joka välittyy eteenpäin.

Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden käytön tulisi olla suunnitelmallista toimintaa, jolloin varmistetaan yritykselle tuleva hyöty harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden käytöstä. Harjoittelija voi tuoda työpaikalle lisäarvoa ja harjoittelijoita voi hyödyntää monin erin tavoin yrityksen toiminnassa. Opiskelija ei ole vielä alansa ammattilainen, mutta useimmiten erityisesti korkeakouluharjoittelijoilla on työpaikan tuorein teoriatieto, mutta puutteellinen käytännön kokemus. Harjoittelija/kesätyöntekijä on osa yrityksen arkea ja hänet otetaan mukaan yrityksen normaaliin toimintaan. Harjoittelijoille/kesätyöntekijöille on hyvä järjestää perehdyttämisjakso. Perehdyttämisen pituuteen ja sisältöön vaikuttaa muun muassa harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden määrä yrityksessä, yrityksen koko ja harjoittelijan taustatiedot. Joissain yrityksissä harjoittelijoille/kesätyöntekijöille, on järkevää järjestää perehdytys yhtä aikaa. Mitä nuorempi harjoittelija/kesätyöntekijä on sitä suurempi merkitys perehdytyksellä on. Muulle henkilökunnalle kerrotaan harjoittelijan/kesätyöntekijän työtehtävistä. Yritykseen tulevista harjoittelijoista ja kesätyöntekijöistä tiedotetaan myös luottamusmiehelle. 

Harjoittelijan ja kesätyöntekijän tehtävänkuva mietitään etukäteen yrityksessä. Näin harjoittelija tai kesätyöntekijä palvelee parhaiten yrityksen toimintaa. Tämä myös tukee perehdyttämistä ja työnopastamista sekä siihen tarvittavien resurssien arviointia. Tehtävänkuvaa mietittäessä on hyvä huomioida että, oppilaitokset määrittelevät opintosuunnitelmissa harjoittelujaksojen tavoitteet. Tehtävänkuvaa mietittäessä huomioidaan myös, mitä varten opiskelija on työpaikalla. Koulutussopimusopiskelijat ovat oppimassa työpaikalla ja oppisopimusopiskelijat tai korkeakouluharjoittelijat ovat harjoittelemassa työntekoa.  

Laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää, että ammatillista tutkintoa suorittavalla opiskelijalla on oltava nimetty työpaikkaohjaaja. Myös korkeakouluopiskelijalla on hyvä olla nimetty ohjaaja. Työpaikkaohjaajat arvioivat harjoittelujakson sujumista ja osallistuvat mahdollisten näyttöjen arviointiin.

Hyvä perehdyttämisohjelma on suunniteltu ennalta, toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja arvioi tuloksia järjestelmällisesti. Prosessia myös muokataan tarpeen mukaan. 



Perehdyttäminen parantaa työturvallisuutta 

Nuorten perehdyttämisessä työnantajan on tärkeää huomioida työntekijän yksilölliset edellytykset. Nuoren osaaminen ja kokemus pitää selvittää, koska niiden perusteella määritellään perehdyttämisen kesto ja laajuus. 

Hyvin toteutettu perehdyttäminen auttaa nuorta oppimaan työtehtävät nopeammin. Perehdyttäminen myös vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Työteho ja työn laatu paranevat, kun työntekijä tietää tehtävänsä ja vastuunsa. Virheet, tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät.



Vinkkilista perehdyttämisessä huomioitavista asioista: 

  • Ennen työsuhteen/harjoittelujakson alkua tapahtuvat toimet (haku, haastattelu, valinnasta ilmoittaminen ja kirjallinen materiaali.
  • Henkilön vastaanottaminen yrityksessä.
  • Työsuhteeseen/harjoittelijasuhteeseen liittyvien käytännön asioiden läpikäynti ja tarvittavien sopimusten teko (mm. työsuhde vai harjoittelijasuhde, palkallinen vai palkaton, vakuutukset, salassapito, työaika, kulkuluvat, suojavaatetus sekä työturvallisuus ja vastuullisuus).
  • Yksikkö ja sen toiminta (organisaatio, tehtävät, tavoitteet, toimintatavat ja käytännöt sekä niveltyminen muuhun organisaatioon).
  • Tutustumiskäynnit ja esittelyt (tärkeät tilat, ihmiset ja yksiköt).
  • Työtehtävät (oma vastuualue, työvälineet, menetelmät, säännöt ja ohjeet sekä vastuukysymykset ja tietolähteet).
  • Hallinto ja henkilöstöhallinto.
  • Yrityksen toiminta ja tavoitteet.
  • Työsuojelu ja ammattiliitot.
  • Yrityksen vastuullisuusperiaatteet ja turvalliset toimintatavat
  • Perehdyttämisprosessin arviointi ja kehittäminen.

Tutustu myös liittojen yhteiseen harjoittelijaoppaaseen.