Vuosilomalaista entistä oikeudenmukaisempi

9.5.2019

Vuosilomalakiin tuli uutena oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tällä turvataan työntekijän oikeus neljän viikon palkalliseen lomaan silloin, kun hänelle muutoin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta kertyisi lomaa alle 24 päivää. Lisäksi muuttui työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajankohta. Vuosilomalain muutokset tulivat voimaan nyt huhtikuun alusta. Uusia säännöksiä noudatetaan pääsääntöisesti 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin. Lomakorvauksen laskennassa lakimuutos voi tulla sovellettavaksi jo kuluvana vuonna.


Jos työntekijälle on sairauspoissalon tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi kertynyt lomaa vähemmän kuin neljä viikkoa, hän saa lisävapaapäiviä. Jos poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta, oikeutta lisäpäiviin ei ole. Tämän yhdenjaksoisuuden katkaisee poissaolojaksojen väliin tulevat työpäivät ja työtunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen.

Rahallinen korvaus lisäpäiviltä on sen palkan suuruinen, joka henkilöllä on lisäpäivien pitämisen alkamishetkellä. Tämä korvaus ei ole vuosilomapalkkaa. Työehtosopimuksen mukaista lomarahaa ei makseta, ellei siitä ole sovittu toisin. Lisäpäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma ja niitä kuluu kuusi (6) päivää viikossa.

Lomakaudelle pitää edelleen sisältyä 24 päivää lomaa ja vähintään yhden jakson on oltava 12 arkipäivän pituinen. Vuosilomakirjanpidossa vuosilomapäivät ja lisäpäivät tulee pitää erillään, koska lisäpäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä kerrytä uutta lomaa.

Lisäksi lakiin tuli muutos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajankohtaan. Näin pidennettiin aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman voi pitää. Jatkossa kesä- ja talviloma pitää antaa viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos kesälomaa ei voida sijoittaa lomakaudelle. Lain muutoksen jälkeen kesälomaa ei voi korvata lomakorvauksella sen kalenterivuoden lopussa, johon lomakausi sijoittuu. Jos loman antaminen ei onnistu tämän pidennetynkään ajan puitteissa, maksetaan vuosiloma ja mahdolliset lisävapaapäivät lomakorvauksena.


Lomakauden muistilista

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika. Tältä ajalta lomaa kerryttävät ne kuukaudet, jolloin on työskennelty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa, alle vuoden työsuhteissa kaksi päivää.

Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen aika. Lomakaudella on annettava vähintään 24 lomapäivää. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia asiasta myös toisin tietyin edellytyksin.

Loman ajankohdan määrää työnantaja, mutta työntekijän mielipide ja tasapuolinen kohtelu tulee ottaa huomioon. Työnantaja ilmoittaa loman alkamisesta viimeistään kuukausi ennen lomaa ja jos se ei ole mahdollista, viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen loman alkamista. Työpaikalla on hyvä kertoa vuosiloman antamisessa noudatettavat periaatteet, esimerkiksi porrastetaanko lomat vai pidetäänkö kaikkien lomat yhtä aikaa, käytetäänkö lomien sijoittelussa vuorottelujärjestelmää eri vuosille ja lomakuukausille, saako lomia säästää ja miten loman pitämisestä voi sopia.

Työntekijällä on oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman ajalta.

Työntekijä voi pyytää loman siirtämistä myöhempään ajankohtaan tietyissä tilanteissa, jos hän sairastuu vuosiloman alkaessa. Loman siirtoa pitää tässä tapauksessa erikseen pyytää, sillä se ei siirry automaattisesti. Työntekijän tulee esittää selvitys työkyvyttömyydestään, mikäli työnantaja sitä pyytää.

Lomarahan maksamisesta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan määrästä ja maksuajankohdasta.


Sirkku Pohja
Ylemmät Toimihenkilöt YTN