Jenni Uljas: Psykososiaalinen kuormitus hallintaan

Liiallinen psykososiaalinen kuormitus tekee tuhojaan isossa määrässä työikäisiä työntekijöitä. Ihmiset ovat enenevästi poissa työelämästä psykososiaalisen kuormituksen vuoksi joko lyhyempiä tai pidempiä jaksoja. Osa tulee pysyvästi työkyvyttömiksi.

Usein psykososiaalinen kuormitus mielletään lähinnä asiantuntijatehtävissä toimivien ongelmaksi, mutta kaikissa työtehtävissä on omat kuormitustekijänsä. Tuotannon prosesseissakin kiire kasvaa ja osaamisvaatimukset lisääntyvät. Kuormitusta aiheuttavat muun muassa työtehtävien järjestelyihin liittyvät ongelmat, epäoikeudenmukaisena koettu johtaminen ja huonot henkilösuhteet.

Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan puuttua psykososiaalisiin riskeihin, siinä missä fyysisiin tai kemiallisiinkin. Se koetaan usein vaikeammaksi kuin perinteinen työsuojelu, mutta käytännössä sama logiikka toimii: riskit tulee tunnistaa, arvioida ja hallita.

Riskinarvioinnin tueksi löytyy paljon erilaisia työkaluja, joista vasta päivitetyt työsuojeluviranomaisen valvontansa tueksi tekemät ohjeet ja kysely ovat melko kattavat ja toimivat myös työpaikkojen omana työkaluna. Kyselyä voidaan käyttää myös tehtyjen toimenpiteiden aiheuttamien tulosten seurantaan.

Psykososiaaliseen kuormitukseen voidaan puuttua monin tavoin, kunhan kuormitusta aiheuttava tekijät on tunnistettu. Riskejä arvioitaessa tulisi huomioida kunkin henkilökohtainen tilanne, jotta löydettäisiin oikeat toimivat keinot. Erilaisia työkaluja työhyvinvointiin olemme koonneet Hyvää huomista -ohjelmassamme tekemäämme Hyvinvoinnin kokonaisuus -infograafiin. Toivottavasti sieltä löytyy apuja elämää tukevaan työelämään.

Jenni Uljas
Työympäristöasiantuntija
Teollisuusliitto