Työkykyisyys ja työterveyshuollon rooli

Usein käytetään termiä "täysin työkykyinen". Se on hämmentävää ja sekavaa, koska työkyky ei ole jatkuvasti samanlaisena pysyvä asia. Useimmat meistä sairastelevat silloin tällöin, nukkuvat välillä huonosti ja erilaiset tilanteet elämässä vähentävät työkykyä joko pysyvästi tai väliaikaisesti.

Usein myös työkyky on rajoittunut vain joiltain osin, ja tehtävästä riippuen se joko häiritsee tai ei. Puhetyöläinen voi joissain tilanteissa työskennellä käsi paketissa, mutta puudutetut huulet vaikuttavat työn suorittamiseen merkittävästi. Joissain muissa tehtävissä käsiä tarvitaan, mutta väliaikainen puhekyvyttömyys ei niin haittaa.

Työterveyshuolto on oiva apuri määrittämään työkyvyttömyyttä kussakin tehtävässä. Sen rooli kun on olla niin työn kuin terveyden asiantuntija.

Perinteinen tapa ajatella vaihtoehtoina vain täyttä sairaslomaa ja täyttä työkykyisyyttä on saanut rinnalleen paljon erilaisia osittaista työkykyä hyödyntäviä järjestelyitä. Usein järjestelyjä tehtäessä ei ymmärretä käyttää työterveyshuoltoa riittävästi apuna, vaikka ilman terveydenhuollon ammattilaisten näkemystä mennään helposti metsään ja tilanne pahenee.

Vaikka monet työkyvyn ongelmat huomioivat ratkaisut ovatkin hyviä ja järkeviä, monesti tuntuu, että tässäkin asiassa on menty yhdestä ääripäästä toiseen ja sairaslomia pyritään välttämään liiankin kanssa. Monet sairaudet kuitenkin paranevat paremmin levätessä.

Ylimääräinen rasitus saattaa hidastaa paranemista ja sairaana töissä olevat ihmiset helposti tartuttavat muita. Monissa terveyskeskuksissa onkin ohjeistettu, että selkeästi kotona hoituvat taudit kuten flunssat ja vatsataudit hoidettaisiin kotona ja mieluusti edes käymättä lääkärissä.


Jenni Uljas

työympäristöasiantuntija

Teollisuusliitto