Taru Reinikainen: Kun melulta ei kuule edes omia ajatuksiaan

14.1.2019

Puhelin soi, sähköposti kilahtelee tasaisin välein ja työhuoneen ovella useampi ihminen odottaa vuoroaan. Kuulostaako tutulta? Tietotyö vaatii jatkuvaa uusien haasteiden kohtaamista ja monen asian seuraamista samaan aikaan. Työ on usein vaativaa ja ihmisen voimavaroja kuluttavaa.

Helsingin sanomat julkaisi 4.1.2019 melututkija Outi Ampujan haastattelun. Ampujan mukaan hälystä on haittaa osalle työntekijöistä. Taustahäly heikentää keskittymistä ja lyhytkestoisen muistin toimintaa, syö työtehoa ja imee voimia. Häiritsevintä on toisten ihmisten ymmärrettävä puhe. Avokonttoreissa kuulosuojaimet päässä istuvista työntekijöistä on tullut uusi normaali. Häly on muuttunut arkipäiväiseksi, eikä työympäristö silloin vastaa tarkoitustaan, Ampuja kertoo haastattelussa.    

Itselleni häly ja melu on muodostunut niin arkiseksi, ettei hiljaisessa työskenteleminen enää onnistu. Työhuoneen ovea en osaa sulkea ollenkaan. Pieni taustamelu on kotoisampaa, kuin hiljaisuus. Häly on kehittänyt keskittymiskykyäni ja pystyn jättämään ulkopuoliset ärsykkeet huomioimatta. Toisaalta ulkopuolisten ärsykkeiden puute aiheuttaa keskittymisongelmia. Nykyisin kaipaan täydellistä hiljaisuutta ja ärsykkeetöntä ympäristöä ainoastaan silloin kun minun tulee laskea jotain.

Helsingin sanominen mukaan melu aiheuttaa stressiä, heikentää unen laatua ja vastustuskykyämme, lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja näyttää olevan yhteydessä diabetesriskiin. Maailman Terveysjärjestö WHO on laskenut, että pelkästään liikennemelun takia menetetään vuosittain miljoona tervettä elinvuotta.

Työpäivän aikana tauoilla henkilön tulisi päästä rentoutumaan ja elpymään, myös melusta. Aika harvoin tämä käytännössä toteutuu. Varsin tavallinen esimerkki on henkilöstöravintolan melu. Melusuositukset ylittyvät, kun ravintolassa tuolit kolisevat laattalattialla tai puhe kaikuu avotilassa. Työpaikoilla tulisi etsiä keino laskea ärsytystasoa, muuten lepoaika ei palvele tarkoitustaan.

Olin mukana tekemässä Työturvallisuuskeskuksen julkaisemaa Tietotyön ergonomia -animaatiota. Animaatio tarkastelee ihmisen edellytyksiä havainnoida ja hallita työssä tarvittavaa tietoa. Animaatio antaa myös tukea työn suunnitteluun. Animaatiossa käydään läpi keinoja kognitiivisen ergonomian parantamiseen ja kuormittumisen hallintaan.

Tieto- eli kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Tietoergonomialla pyritään edistämään kognitiivista työ- ja toimintakykyä, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjen vaatimuksista. Tietoergonomia ei liity pelkästään toimistotyöhön vaan kaikkiin töihin, joissa on oltava valppaana ja käsitellään tietoa. 

Suhtautuminen hälyyn ja meluun ovat hyvin henkilökohtaisia kokemuksia. Tärkeää työpaikalla olisi tunnistaa erilaisten työtehtävien tarpeet ja kuunnella työntekijöitä. Melu tulisi huomioida jo tiloja suunniteltaessa. Hyvin suunniteltu tietoympäristö vähentää tarpeetonta kuormitusta, helpottaa havainnointia ja edistää sujuvaa työtä.

Taru Reinikainen

Sopimusalavastaava

Ammattiliitto Pro