Taru Reinikainen: Työkykyjohtamisella tuottavuutta

Työkykyjohtamisella yritykset voivat säästää merkittävän summan rahaa vuodessa. Työkykyjohtaminen vaatii yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja henkilökunnan arvostamista. Työkykyongelmia kohdatessaan kannattaa johdon ensimmäiseksi miettiä omaa toimintaansa ja sen kehittämistä. Usein yrityksissä sorrutaan ensimmäisenä hakemaan ratkaisuja henkilöstön toiminnasta. Tästä ei ole apua, jos yrityksessä ei ole luottamusta johdon toimintaan ja työntekijät kokevat työyhteisön toiminnan epäoikeudenmukaiseksi.

Työkyvyn ylläpidon lopputulosten mittaaminen on välillä vaikeaa. Sairauspoissaolot ja yrityksen työeläkemaksuluokka ovat selkeitä mittareita. Yhden päivän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle arviolta 250–350 euroa. Kustannuksia tulee muun muassa mahdollisista sijaisista, lisä- ja ylitöistä tai töiden hidastumisesta. Sairauspoissaolokustannuksiin pystytään parhaiten vaikuttamaan ennaltaehkäisyllä.

Työkykyjohtamisen ongelmana on, että tulokset usein näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Yritysten ylimmältä johdolta vaaditaan kärsivällisyyttä odottaa tuloksia eikä lähteä lyhytjänteisiin leikkauksiin. Aika yleistä on, että yritys lyhytaikaisten säästöjen takia leikkaa esimerkiksi liikuntasetelin määrää. Samalla ei kuitenkaan lasketa leikkausten aiheuttaman mielipahan ja harmituksen kustannuksia.  

Työntekijät eivät välttämättä aina hahmota yritysten laajamittaisia panostuksia työhyvinvointiin. Hyvää huomista -ohjelma on valmistellut infograaffin työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Sen avulla pyritään avaamaan koko työyhteisöille työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Julkaisemme materiaalin lähiaikoina.


Taru Reinikainen

sopimusalavastaava

Ammattiliitto Pro