Jenni Uljas:Tiedonkulku ja tiedon vastaanottaminen

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on epäilemättä kaikille hyvin hämmentävää aikaa, koska kenelläkään meistä ei ole valmiita malleja, miten tällaisessa tilanteessa eletään. Poikkeustilanne, joka koskee kaikkia, aiheuttaa myös sen, että ihmisten erilaiset reagointitavat tulevat korostetusti esille.

En tyypillisesti ole määritellyt itseäni optimistiksi, mutta minulla on nyt selkeästi tarve, halu ja kyky nähdä tässä mahdollisuuksia moneen hyvään uuteen asiaan. Työsuojeluihmistä ilahduttaa se, että moni asia onkin mahdollinen, kun tarve on riittävän suuri. Lisäksi toivon, että opimme tästä paljon.

Mielenkiintoista on myös seurata, miten sama lause luetaan kovin eri tavoin. Kukin ottaa uuden tiedon vastaan ja muodostaa siitä tulkinnan olemassa olevien malliensa perusteella, mutta harvoin tämä ilmiö näkyy näin selvästi. Joitain asioita joutuu toistamaan monta kertaa, koska ihmisillä ei ole valmiita malleja, joilla hyväksyä ja ymmärtää saamansa tieto.

Joissain tapauksissa se on hyvä indikaattori siitä, kuinka poikkeuksellisia asioita tapahtuu ja missä menee yleisen ymmärryksen raja. Useimmiten kyseessä on kuitenkin vain yksittäisiä erilaisia tapoja ajatella ja mieltää maailmaa. Hyvä esimerkki on se, kuinka paljon hämmennystä ja sekaannusta aiheutti ohje siitä, että varhaiskasvatuksessa olevia lapsia ei tulisi viedä päiväkotiin, mikäli mahdollista.

Samoin mielenkiintoista on se, että hengityksensuojaimet myydään loppuun, vaikka joka paikassa tiedotetaan, ettei niistä ole hyötyä. Toivon, että kaikki tämä muistuttaa meitä siitä, että tiedotettaessa ja koulutettaessa myös työpaikoilla tulee huomioida erilaiset ajattelutavat ja lähtökohdat omaksua kukin asia.


Jenni Uljas
työympäristöasiantuntija

Teollisuusliitto