Väsymys etätyöhön vaikuttaa uutisankalta

Ensimmäinen koronakevät todisti työnantajille, että työt sujuvat kotona jopa paremmin kuin työpaikoilla. Nyt toisena koronakeväänä julkisuuteen on tullut tuloksia, että ihmiset ovat jo vähän väsähtäneitä kotona työskentelyyn. Moni haluaisi jo takaisin toimistolle.

Kiinteistökonsulttiyhtiö JLL:n kansainvälisessä työelämäbarometrissä enää 37 prosenttia työvoimasta piti itseään tuottavampana kotona kuin toimistolla. Viime vuonna vastaava luku oli 48 prosenttia.

Kemian alalla etätyöhön ei päästy yhtä tehokkaasti kuin monella muulla alalla edes ylempien toimihenkilöiden tehtävistä. Tuotantoa tai tuotekehitystä ei voi samalla tavalla siirtää etäyhteyden päähän kuin montaa muuta tietotyötä. Silti ne, jotka ovat pystyneet, ovat siirtyneet työpaikalta kotiin, mökille tai muualle.

Etätyön tuottavuudesta on minullakin omat kokemukseni. Toimistolla voi hakea kahvia tai tulla rupattelemaan työkaverin kanssa, jos hän näyttää siltä, että pieni tauko on paikallaan. Tämä tapa ei toki vähennä työtehoa, jos tauko sattuu sopivaan kohtaan ja aivot virkistyvät.

Sen sijaan etätyön alussa huomasin alitajuisesti haluavani todistaa, että olen tunnollisesti työn ääressä. Tässä väsyivät silmät ja kipeytyivät niska ja pää. Vahtasin herkeämättä sähköpostia ja Teamsia. Vaikka kotonani ei ole työtä haittaavia keskeytyksiä ja häiriöitä, keskeytin jatkuvasti oman keskittymistä vaativan työni selaamalla eri viestisovellukset läpi varmuuden vuoksi.

Vuoden aikana olen oppinut itsestäni sen, mitä toimistollakin aika on opettanut. Jos minun on keskityttävä, panen toimistolla oven kiinni; kotona sivuutan vastaavasti pikaviestit. Pidän taukoja yhtä lailla kotona, voimistelen, vaihdan asentoa ja istumapaikkaa sekä lepuutan silmiäni katsomalla ihmisiä ikkunasta. Kokouksissa kaipaan kasvotusten tapaamista, mutta yksin työskennellessäni arvostan edelleen rauhaa.

Uskon, että etätyön myönteiset ensivaikutukset tasaantuvat. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että saatu hyöty katoaa. Jos tulevaisuudessa ihmiset voivat yhä joustavammin valita työn tekemisen paikan, he todennäköisesti valitsevat sen, missä pystyvät keskittymään kulloinkin parhaiten. Se tarkoittaa sitä, että työpäivät ovat tulevaisuudessa keskimäärin hieman tuottavampia kuin ennen.

Siksi työtä on pyrittävä kehittämään myös kemian alalla joustavasti. Kaikkea ei voi siirtää, mutta siitäkin kannattaa keskustella esihenkilön ja työntekijän välillä. Aika on näyttänyt, että ihmiset itse tietävät hyvin, missä työn tekeminen onnistuu. Työntekijän ja työnantajan välillä tarvitaan luottamusta, ja viimeinen vuosi on antanut luottamukselle pontta.

Janne Luotola
YTN:n kemian alan viestijä