Huomisen blogit

Alexandra Peth: Aikaansaamisesta ja onnellisuudesta

26.6.2017
Työhyvinvoinnista kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Mietin tätä blogia suunnitellessani, että voiko aiheesta enää sanoa mitään uutta. Mutta siiten muistin, että tässä aiheessa olen maallikko ja maallikoille annetaan anteeksi, että he esittävät omia ajatuksiaan huvikseen. Lukekaa tämä teksti siis ripauksella huumoria, ei liian vakavasti – mutta vähän vakavasti kumminkin. Työhyvinvointi lähtee aina itsestä. Toki muutkin seikat vaikuttavat kuten esimies ja olosuhteet, mutta loppujen lopuksi on aina kyse henkilöstä ja hänen sisäisitä tuntemuksistaan. Olet siis oman työhyvinvointisi seppä, lähtökohtaisesti. Kukaan ei voi auttaa sinua, ellet ensin itse halua auttaa itseäsi. Joitakin omakohtaisesti hyviksi havaittuja vinkkejä voin kuitenkin antaa työkalupakkiin laitettavaksi.

Mirja Suhonen: Kesätyöntekijä – mun työkaveri

13.6.2017
Lukuisa joukko nuoria on onneksi tänä kesänä saanut ensimmäisen työpestinsä – kesätyöpaikan. Odotukset voivat olla kovat niin työnantajalla kuin kesäduunarillakin. Nuoret eivät välttämättä vielä paljoa osaa, mutta valtaosa varmasti yrittää parhaansa. Työnantajat odottavat oma-aloitteisuutta, toimeen tarttumista, ahkeruutta, halua oppia, avuliaisuutta. Nuoret haluavat työkokemusta, odottavat että työ on mielenkiintoista, työssä viihdytään ja että jää aikaa myös lomaan. Tällaisia viestejä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:in sivuilta voi lukea nuorten kesätyökampanjasta.

Jussi Nousiainen: Voiko koiran rapsuttaminen lisätä työhyvinvointia?

2.6.2017
Työyhteisön hyvinvointihaaste pakotti minut muuttamaan käsitystäni hyvinvoinnista. Olen ollut niitä vanhan liiton miehiä, joiden mielestä leuanveto ja Pispalan portaiden nouseminen veren maku suussa ovat oikeita ja aitoja hyvinvointitekoja. No, ei niissä varsinaisesti mitään vikaa ole. Leuanveto ja portaiden nousu ovat tehokkaimpia ja turvallisimpia tapoja parantaa kuntoaan. Olen viime aikoina joutunut tarkistamaan käsityksiäni hyvinvoinnista. Syynä on työpaikallani Tekniikan akateemisissa omalla porukalla toteutettu hyvinvointihaaste. Leuanvedosta ja Pispalan portaista ei ole suuren yleisön työhyvinvoinnin ratkaisuksi ja ne edustavat vain pientä siivua hyvinvoinnin kokonaisuudessa.

Joanna Leino: Positiivisuus kunniaan!

11.5.2017
Ei ole helppoa olla esimies. Täytyy olla psykologi, kokonaiskuvan haltija, reilu, tasapuolinen ja joustava, jämäkkä, tunneälykäs, innostava ja oman alan asiantuntija. Pitää osata tarttua toimeen ja osata tehdä päätöksiä ja vielä perustellakin ne. Ja pitää olla paineensietokykyä. Ja osata antaa palautetta, myös sitä positiivista.

Kaiken takana on…

20.4.2017
Hyvää huomenta tai hyvää työpäivää, toivottelemme usein toisillemme työpäivän alkajaisiksi. Mutta mitä me oikeastaan näillä tervehdyksillä tarkoitamme? Ovatko ne vain arjen hokemia, joita kuuluu viljellä hyvien käytöstapojen nimissä? Millaisen huomenen tai työpäivän sinä oikeasti toivoisit itsellesi?

Paavali Kukkonen: Osaaminen ratkaisee

16.3.2017
Työn vaatimuksiin riittävä osaaminen on avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta. Työhön tulee tarvittavaa hallinnan tunnetta, sählääminen ja riski ylikuormittumisesta vähenee. Osaaminen tukee motivaatiota ja työn imua. Myönteisten osatekijöiden summana myös tuottavuus paranee.

Riitta Juvonen: Iloa arkeen pienistä ja suurista juhlista

3.3.2017
Arjen rutiinit katkaisevan juhlan ei tarvitse olla suuri tuottaakseen iloa ja lisätäkseen hyvinvointia. Miten löytäisimme omasta arjestamme enemmän juhlan aiheita?

Mirja Suhonen: Kaikilla on vastuu hyvinvoinnista

14.2.2017
Työturvallisuus ja työsuojelu ovat kehittyneet Suomessa huikeaa vauhtia. Kun ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti työväensuojelunäyttämön Helsinkiin, Ruotsin mallin mukaisesti, elettiin vuotta 1909. Pari vuotta myöhemmin näyttelystä tuli pysyvä, myöhemmin Sosiaalimuseo. Uranuurtaja naisten työhyvinvoinnin alalla, kansanedustaja ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, loi ammattiuran epätyypillisesti tuon ajan naisena ja myös kirjoitti ja kasvatti ammatikseen.

Janne Sysi-aho: Hyödynnä tapaturmatilastot työssäsi

18.1.2017
”Työtapaturmien kokonaismäärässä tapahtuvaa vaihtelua seurataan yleensä kiinnostuksella. Kuitenkaan se, mitä ne meille kertovat, ei yleensä liity työsuojeluun sinänsä.”

Kari Mäkelä: Työhyvinvointia työtä tekemällä

20.12.2016
Hyvää huomista -hankkeessa ja Suomessa käydään keskustelua uusista näkökulmista työhyvinvointiin.  Useissa teemoissa on paljon yhteistä. Uskotaan, että työhyvinvointia voidaan edistää muutoinkin kuin työhyvinvointia tarkastelemalla. Keskeistä on itse työ sekä ihmisen toiminta työprosessissa. Hyvää huomista -hankkeessa on esiintynyt tai tulee esiintymään kolme lähes sama tarkoitusperää palvelevaa teemaa: sisäinen motivaatio, yhteiskehittäminen ja resilienssi. Viime vuosina on myös puhuttu paljon työn imusta, joka liittyy sisäiseen motivaatioon.

Anni Siltanen: Turvallisuusosaaminen haltuun jo ammatillisessa koulutuksessa!

2.12.2016
Olemme Suomessa ylpeitä vastuullisuusasioiden esimerkillisestä huomioimisesta kemianalan yrityksissä. Vielä on silti paljon tehtävää, sillä turvallisuusasioita tulisi kehittää asiatason lisäksi myös asennenäkökulmasta, ja mieluiten jo oppilaitoksissa ennen työelämään siirtymistä. Turvallisuusajatteluun tulisi kasvaa opintojen edetessä.

Mika Nyberg: Ergonomiaosaaminen, työhyvinvoinnin kulmakivenä

24.10.2016
Ergonomia on kokonaisvaltainen tarkastelutapa, ja siitä voidaan erottaa eri soveltamisaloja. Ergonomia soveltaa erityisesti suunnittelun periaatteita, käyttää soveltamisessa hyväkseen erilaisia ohjeita, määräyksiä mm. työtiloista ja ihmisestä itsestään. Ergonomiaan liittyviä asioita on olemassa lakeina, direktiiveinä ja standardeina. Ei siis ihan merkityksetön asia työelämässä, mutta ergonomian laajuus saattaa yllättää, siksi on paikallaan asiaa määritellä.

Mirja Suhonen: Hyvinvointi koostuu monista asioista

18.10.2016
Työyhteisön hyvinvoinnista, työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista puhutaan nykyisin niin tutuilla kuin toreillakin. Yhä paremmin tiedostetaan, että hyvä työilmapiiri ja rakentava kulttuuri ovat avain työssä jaksamiselle ja myös yrityksen menestymiselle. Tuottavuus nousee, kun ihmiset voivat hyvin ja tekevät työnsä sitoutuneesti, hyvillä mielin. Meistä itse kukin voi omalta osaltaan olla parantamassa hyvinvointia työpaikoillamme. Ilmapiiriä huonontaa muun muassa työpaikkakiusaaminen, epäasiallinen käytös ja ylipäätään ihmisten huono kohtelu. Ne ovat omiaan viemään työmotivaation alas. Tokkopa huono fiilis lisää innovatiivisuutta ja tuotteliaisuutta. Pahimmillaan sairastavuustilastot kertovat omaa kieltään huonon ilmapiirin yrityksissä.

Anja Uljas: Tässä, heti, nyt ja kaikkialla kaiken aikaa

29.9.2016
Sähköpostiviesti lähetetty yli puolen yön – ja vastaus kilahtaa paluupostissa! Työpaikkahaastattelupuhelu tulee perjantai-iltana seitsemän jälkeen, ilman myöhäisen ajankohdan pahoittelua. Vuosiloma katkeaa yhteistyökumppanin järjestämän mielenkiintoisen seminaarin ja verkostoitumistapaamisen houkuttamana. Maailma, jossa saavutettavuus on muuttunut hyveeksi. Kuulostaako tutulta? Kaikki on niin helppoa – saavutettavissa tässä ja nyt. Työ valtaa meidät – aikamme, paikkamme, mielemme – ja haastaa voimavaramme. Myös muu elämämme valtaa joskus työmaisemamme. Todellisuudessa työ haastaa muun elämämme useammin kuin muu elämämme työn. Vastaavasti muu elämä tuo voimavaroja työhömme useammin kuin työ muuhun elämäämme.

Saija Atrava: Yt ei tartu

16.9.2016
Monessa yrityksessä on viime aikoina käyty useita yt-neuvotteluja joiden vaikutus on näkynyt koko työyhteisössä epävarmuuden lisääntymisenä. Neuvottelujen ollessa käynnissä, moni miettii miten yt:n alaisena olevaan työkaveriin pitäisi suhtautua.    

Mia Siltala: Oivaltavaa työhyvinvointia

30.8.2016
Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin määritelmän mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavan työn perusta. Käsittelen blogissa asiaa oivaltamisen kautta. Oivalletaan Pipelifen tapaan eli ”tullaan tietoisiksi” muutamista työhyvinvointia lisäävistä asioista.

Heli Puura: Kesäloma loppuu -  löytyykö työhyvinvointi?

16.8.2016
Aloittelen toista työviikkoa mukavan kesäloman jälkeen.  Mieli on vielä osin lomalla mutta yhä enemmän myös työasioissa. Toimistolla kyselemme toistemme lomakuulumisia. Työkaverit ovat ruskettuneita ja tyytyväisiä lomaansa. Töiden aloittaminen on nihkeää, mutta ei sitä lomallakaan voi ikuisesti olla. Joku toteaa, että on mukavaa, että on työ ja arki, johon palata.

Taija Keskinen: Treenaa mielesi innostumaan!

27.6.2016
”Elämä on paljon yksinkertaisempaa kuin mihin meidät on opetettu uskomaan.” totesi kohta 60 vuotta täyttävä energiaa pursuava Joseph McClendon H(appiness)-Factor seminaarissa. 1881 vuoden sanomalehdessä kirjoitettiin samoja negatiivisia asioita talousnäkymistä kuin nyt. Sen jälkeen tuli taas hyvä aika. Näetkö tässä toistuvaa mallia? Mihin keskityt, se lisääntyy. Myös positiivinen ajattelutapa. Sitä todellakin voi treenata, sillä kaikesta, mitä toistat, tulee tapa. Jos vielä toistat ja harjoittelet jotain nautinnolla, opit uuden kyvyn tai tavan nopeammin ja se juurtuu sinussa syvemmälle.

Else-Mai Kirvesniemi: Millaista työhyvinvointia Sinä kylvät?

6.6.2016
Kevätkylvöt on tehty ja kohta innokkaat puutarhurit odottelevat palkitsevaa hetkeä, versojen nousua mustasta mullasta. Taimet suojataan huolella alkukesän oikukkailta säiltä ja niitä hoidetaan hellästi runsaan sadon toivossa. Kunpa työyhteisöäkin hoidettaisiin samalla tarmolla ja pieteetillä. Työntekijät viettävät noin puolet valveillaoloajastaan työyhteisössä. Ei ole ihan sama, miten siellä viihdytään ja voidaan.     

Leena Katila-Keso: Palautuminen  -  tärkeä osa työhyvinvointia

17.5.2016
Ihmisen hyvinvoinnille on rasituksen ja levon rytmi  tärkeää. Siedämme stressiä ja ylirasitustakin,  mutta taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa sekä kehoa että mieltä. Aikaa ja mahdollisuus akkujen lataamiseen on oltava.

Anja Uljas: Hyvinvoivina teemme tulosta

2.5.2016
”Sitten kun meillä oli varaa satsata työhyvinvointiin, totesimme että satsatut eurot tulivat monin kerroin takaisin. Olisi varmaan pitänyt laittaa eurot poikimaan jo aikaisemmin.” Niinpä!

Kari Mäkelä: Luottamus on lähde

26.4.2016
Olin viikon sisällä kolmessa hyvinkin erilaisessa tilaisuudessa; Hyvää huomenta – Hyvää huomista -seminaari, Responsible Care verkostoworkshop ja TEAM ajankohtaispäivät. Jotenkin näiden päivien yhteisvaikutuksena jäi mieleen pyörimään muutama asia. Pohdittaessa työhyvinvointia tavoittelemme kaikki myös yritysten kilpailukykyä – siis inhimillistä hyvää kullekin yksilölle ja taloudellista menestystä meille kaikille. Responsible Care tarkoittaa yritysten vastuullista toimintaa hyvin laajasti. Se ei synny ilman jokaisen toimijan panosta. Kysymys on minun vastuustani. Vastuun sisäistäminen ja sen ottaminen ei kuitenkaan synny pakolla. On oltava motivaatio, joka syntyy vain kannustavissa olosuhteissa.

Petri Pakkanen: Sitä saa mitä mittaa?

8.4.2016
Aivan niin yksinkertaista se ei tietenkään ole, kuin otsikko antaa ymmärtää. On kuitenkin ilmeistä, että työpaikan kehittäminen työympäristön, työtapojen, työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin osalta tarvitsee tuekseen erilaisia apuvälineitä ja malleja. Kun seuraamme mainittuja asioita säännöllisesti, on meillä avaimet kehittää asioita työpaikalla eteenpäin. Pelkkä kehittämiskohteiden tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Pitää määritellä myös toimenpiteet ja seurata niiden vaikuttavuutta suhteessa lähtötilanteeseen. Jatkuva parantaminen on avain turvallisen ja tuottavan työpaikan rakentamiseen.

Karoliina Jarenko: Innostavan tuotantotyön resepti on nyt selvillä!

23.3.2016
Hyvää huomenta hyvää huomista -hankkeessa on viimeisen vuoden aikana haettu uusia näkökulmia työhyvinvointiin sisäistä motivaatiota pohtimalla. Käynnissä on projekti, jossa seurataan sisäisen motivaation vahvistumista kuudella kemianteollisuuden työpaikalla erilaisten kehittämistoimenpiteiden seurauksena. 

Anja Uljas: Rohkeasti työelämässä eri-ikäisinä

2.3.2016
Ystäväni on kohta 60-vuotias, hyvän ja monipuolisen asiantuntijauran tehnyt maisteri. Keskusteluissamme olemme monesti miettineet työn merkityksellisyyttä, omien rajojen haastamista ja ikuista haluamme kehittyä. Ja sitten hän sai tarjouksen: ryhdytkö vetämään kolmen maan yli menevää työyhteisöä ja melkoista kannattavuushaastetta? Ja hän sanoin tavoilleen uskollisena kyllä.

Sami Kajander: Työsuojelutarkastuksilla valvotaan myös psykososiaalista kuormitusta

12.2.2016
Työsuojeluvalvonnassa keskitytään tästä vuodesta alkaen aiempaa tarkemmin psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Asia tarkastetaan myös jokaisella kemianteollisuuden työpaikkaan kohdistuvalla tarkastuksella.

Jyrki Hollmén: Kemianteollisuudesta hyvinvoivin toimiala 2020

2.2.2016
Jo yli 20 vuoden ajan toiminut kemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care -ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin vapaaehtoinen kestävää kehitystä tukeva ohjelma. Hyvinvoiva työyhteisö on yksi ohjelman strategisista tavoitteista, ja tärkeä osa kemianteollisuuden vetovoimaa, kun markkinoimme uraa teollisuudessa x-sukupolvelle. Kemianteollisuus ry:n hallitus onkin vahvistanut vuosien 2016-2018 strategiassaan tavoitteeksemme työhyvinvoinnin ja turvallisuuden jatkuvan parantamisen. Toimeksiantomme on kehittää alasta Suomen hyvinvoivin toimiala vuonna 2020.

Elina Östring: Osaamisen kehittäminen on investointi työhyvinvointiin

25.1.2016
Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, johon kuuluu työyhteisöön ja yksilöön liittyvien tekijöiden lisäksi organisaatiokulttuuri. Hyvä johtaminen yhdessä osaamisen vahvistamisen ja vuorovaikutuksen kanssa tukevat myönteistä kulttuuria ja työhyvinvointia. Muutokset leimaavat työelämää ja ovat haaste työssä jaksamiselle. Uudet työtavat tai työtehtävät sekä informaation suuri määrä vaikuttavat voimavaroihimme työelämän pyörteissä.

​Arja Parpala: Työelämän pieniä käytäntöjä tarkastellen kohti mielekästä työtä

17.12.2015
Työelämässä näkyy kahdenlaisia tarinoita. On managerialismin kertomus, jonka avainsanoja ovat kilpailukyky, tehokkuus ja tuloksellisuus ja jossa työntekijä on valjastettu resurssiksi talouden rattaisiin. Tässä tarinassa työntekijä on laiskamato, jota pitää ruoskia yhä tehokkaampaan toimintaan. Lomia on lyhennettävä, työttömyyspäivärahoja leikattava ja eläkeikää nostettava, jotta laiska ja haluton kansalainen saadaan tuottavaksi koneiston osaksi.

Milja Koponen: Työhyvinvoinnin ”kellariin ja kivijalkaan” panostamalla luodaan menestymisen edellytyksiä

23.11.2015
Viime vuosina on tutkittu paljon eri toimialojen kemikaaliturvallisuuden tasoa. Kemianteollisuus on yleensä erottunut edukseen näissä hankkeissa, oli kyse sitten REACH-asetuksen soveltamisesta tai työturvallisuuslain edellyttämästä riskinhallinnan tasosta. Työympäristötutkijaa joskus vähän harmittaa, että vieläkään ei ole löydetty sitä viisasten kiveä, jota heittämällä tämä kemian alan parempi tiedostaminen, osaaminen ja tekemisen laatu kolahtaisi myös muille aloille. Perusasiat, kuten vaaratekijöitten tunnistaminen, riskien arvioiminen ja priorisoiminen, sekä riskinhallinta jäävät liian usein hoitamatta.

Petra Kannonkari: Työyhteisön turvallisuus ja hyvinvointi edistävät liiketoimintaa

11.11.2015
Turvallinen työpaikka on kaikkien oikeus ja kaikki työyhteisön jäsenet ovat vastuussa sen rakentamisesta. Monesti kuitenkin unohdetaan, että turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisellä parannetaan myös liiketoiminnan edellytyksiä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hyvä turvallisuuskulttuuri ja hyvinvoiva työyhteisö ovat keskeisiä tekijöitä yrityksen tulevaisuuden menestymisessä.

Jaana Neuvonen: Mainetta ja kunniaa - Fame and Glory

29.10.2015
Hyvää huomenta - Hyvää huomista saavutti mainetta ja kunniaa voittamalla palkinnon työhyvinvoinnin sarjassa eurooppalaisen kemianteollisuuden työnantajajärjestön Ceficin järjestämässä Responcible Care kilpailussa.

Marja Karmala: Työyhteisön tasa-arvo – hyvinvoinnin tukijalka

23.10.2015
Olen useaan otteeseen törmännyt tilanteeseen, että tasa-arvosuunnitelma on pelkkä lista kopioiduista toimenpiteistä työpaikan kassakaapissa. Nyt olisi korkea aika ryhdistyä ja nostaa jo vuosikymmenen vanha lain velvoite arvoisekseen työkaluksi ja työhyvinvoinnin edesauttajaksi kaikilla työpaikoilla.

Taija Keskinen: Löydä rentous yksinkertaisin keinoin – myös keskellä työpäivää

6.10.2015
Palaa siihen hetkeen, kun olit rento. Millaista se on? Missä ja miltä se tuntuu? Oliko se kenties kesälomalla? Lomalta palatessa aivot, keho ja mieli virittyvät työmoodiin parikin viikkoa. Onko mahdollista sisällyttää työrutiiniisi jokin tapa, jolla virkistyt tai palaudut ihan koko vuoden?

Jorma Malinen: Pähkähullu Suomi?

23.9.2015
Spede Pertti Pasanen teki aikanaan elokuvan nimeltä Pähkähullu Suomi. Spedeä pidettiin siihen aikaan yksinkertaisen huumorin ohimenevänä tekijänä. Kun katsoo tämän päivän menoa ja meininkiä hän taisikin olla kaukonäköinen visionääri.

Merja Vuori: Katsotaanko reippaasti tulevaisuuteen?

16.9.2015
Kemianteollisuus on ottanut ensimmäisenä toimialana Suomessa käyttöön työhyvinvoinninmittarit. Osa mittareista katsoo taaksepäin - osa on ennakoivia mittareita. Mutta riittääkö tämä edelläkävijyyteen? Vai pitääkö katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Timo Vallittu: Ilmapiiri on jaksamisen avain

25.8.2015
Vuodesta toiseen olemme kuulleet ja käyttäneetkin puheenvuoroja siitä, kuinka henkilöstö on yrityksen merkittävin voimavara, kuinka panostaminen osaamiseen ja laadukkaaseen työskentelyyn on tavoiteltava päämäärä. Liian usein nämä hurskastelulta kuulostavat vakuuttelut osoittautuvatkin sellaisiksi kun säästötoimet kohdistetaan ensimmäiseksi henkilöstöön.

Ville Tolvanen: Kuinka monta askelta olet ottanut tänään?

17.8.2015
”Montako askelta on jo kertynyt tänään? Ranneke sen kertoo: vasta parituhatta askelta, vaikka ollaan kohta jo puolessapäivässä. Pitääpä liikkua aktiivisemmin iltaa kohti. Lounaalle alakertaan menenkin portaita enkä hissillä.”

Taru Reinikainen: Lomaillaan

4.6.2015
Osa työntekijöistä on jo lomansa pitänyt tai lomailee parhaillaan, mutta suurimmalla osalla loma on vielä edessä. Loma on palautumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kari Mäkelä: ISO:ssa puuhataan uutta työsuojelustandardia

20.5.2015
ISO 9000 -sarjan laadunhallintaa ja ISO 14000 -sarjan ympäristötoiminnan hallintaa koskevat järjestelmästandardit lienevät monelle tuttuja; samoin kuin kansainvälinen standardisointijärjestö ISO. Edellä mainittujen standardien mukaiset johtamisjärjestelmät ovat käytössä monissa kemianalankin yrityksessä. Ne osaltaan varmistavat laadukkaan ja ympäristömyötäisen yritystoiminnan.

Pirkko Takkinen: Miten koet työhyvinvoinnin?

17.4.2015
Miten tänä päivänä työpaikoilla suhtaudutaan sanaan ”työhyvinvointi”, miten se näkyy ja miten se koetaan? Luottamusmiehenä koen työhyvinvoinnista puhumisen joskus erittäin turhauttavaksi.

Jaana Neuvonen: Työhyvinvoinnin mittarit

7.4.2015
Hyvää huomenta – Hyvää huomista –hankkeen mittaristo tulee vuoden 2015 aikana uudistumaan. Mittareiden tulee kuvata hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tähän saakka mittareina ovat toimineet teemoittain saavutetut tulokset.

Matti Koskinen: Toimisto taskussasi

23.2.2015
Teollisuuden toimihenkilöliitot kaikkialla maailmassa etsivät vastauksia työn ja vapaa-ajan kuilun katoamiseen ’Office in Your Pocket – Toimisto taskussasi’ –otsikon alla. Joustavuutta tahdotaan lisää, mutta samalla joustoja on rajoitettava. Yksilöä on suojeltava itseltään.

Riitta Juvonen: Kutsumme yrityksiä osallistumaan ja jakamaan kokemuksia

10.2.2015
Hyvää huomenta - Hyvää huomista -hankkeessa on edessä innostava vuosi. Paneudumme työyhteisötaitojen ja johtamisen kehittämiseen useasta eri näkökulmasta. Monet yritykset ovat ilmaisseet halunsa liittyä joukkoon. Kutsumme yritykset hyödyntämään hankkeen tarjoamia työkaluja ja kertomaan omista kehittämishankkeistaan.

Tarja Korkalainen: Mikä siinä johtamisessa niin vaikeeta on?

15.12.2014
Toimihenkilö on ylikuormittunut. Äsähtelee joskus työtovereilleen kiireen keskellä. Pyytää ja vaatii esimieheltä ja projektipäälliköltä aikatauluja, tukea, asiakasyhteydenottoja, osaluetteloita. Kuormittuneen työkaveri on kokenut mutta tässä työpaikassa uusi. Perehdytys koneisiin, laitteisiin, tuotteisiin, prosesseihin ja työpaikan pelisääntöihin on unohdettu. Entinen ammattitaitokin kokee hektisessä tahdissa, virheitä tehdessä inflaation. Ja kun toinen äsähtää on soppa valmis.

Pirkko-Liisa Vesterinen: Työyhteisötaidot, mitä ne ovat?

3.12.2014
Työyhteisötaidoilla tarkoitetaan työntekijältä vaadittavia vuorovaikutus- ja käyttäytymistaitoja. Ne tarkoittavat vastuullisuutta ja rakentavuutta suhteessa esimieheen, työkavereihin ja työhön.

Irene Hämäläinen: Hyvällä neuvottelukulttuurilla hyötyä kaikille

17.11.2014
Ehkä liian harvoin viestimme työpaikoille sitä, että hyvä neuvottelukulttuuri on läsnä kaikissa arkipäivän asioiden hoitamisessa. Hyvä neuvottelukulttuuri tuo hyötyä kaikille: henkilöstö voi hyvin, tuottavuus ja sitä kautta kilpailukyky kasvaa, yritys menestyy ja henkilöstön työsuhdeturva paranee. Työyhteisön yhteinen kehittäminen ja paikallinen sopiminen onnistuvat avoimuuden ja luottamuksen avulla.

Anna Melkas: Sitä olet, mitä leikit

5.11.2014
Mikä oli mieluisin leikki, joka sinulle on jäänyt mieleen lapsuudesta? Olin viime viikolla tilaisuudessa, jossa työelämätutkijan ja –asiantuntijan johdolla tehtiin aikamatka lapsuuteen. Leikkimuistoja kun voi mainiosti hyödyntää sen pohtimisessa, miten selviytyä työelämässä jatkuvan muutoksen keskellä.

Merja Mäkiniemi: Temperamenttini ja minä

15.10.2014
Annen kanssa työ sujuu kuin leikki, Kirstille pitää vääntää rautalangasta ja Karin lähellä on varottava sanojaan. Erilaiset temperamentit hiovat toisiaan työpaikalla. Temperamentti ei kerro, kuka olet vaan se kertoo, kuinka sinä toimit. Temperamentti on persoonamme osa, joka pysyy lähes samana varhaislapsuudesta saakka. Se tupsahtaa esiin, kun ajattelemme tai toimimme. Jopa 60 % joistakin temperamenttipiirteistä on voitu osoittaa periytyviksi. Perinnöllisyys selittää esim. sen, miksi ikääntyminen saattaa saada ihmisen olemukseltaan muistuttamaan vanhempiaan.

Riitta Juvonen: Työhyvinvointi osaksi yrityksen strategiaa ja mittaristoa

6.10.2014
Työhyvinvointi on tulevaisuuteen katsovan yrityksen kilpailutekijä. Tutkimukset osoittavat tuottavuuden paranevan ja kustannusten pienenevän, kun henkilöstö voi hyvin. Eikö siis jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa työhyvinvointi osaksi strategiaansa?

Mirja Suhonen: Hyvä työyhteisö ei ole kiusaamisen kasvualusta

26.9.2014
Meistä jokaisella on oikeus hyvään työympäristöön. Vaikka kuulee sanottavan, ettei töissä tarvitse olla hauskaa, on työssä viihtyminen kuitenkin eduksi sekä työntekijän terveydelle että yritykselle.

Tarja Arkio: Minä puhun sinulle, puhutko sinä minulle?

18.9.2014
Työpaikoilla pitäisi oppia puhumaan enemmän. Erityisesti työstä, työn tekemisen tavoista ja sen ongelmista, työfiiliksesta ja työn tulevaisuudesta. Se on ainoa keino parantaa henkistä työhyvinvointia. Se on käytännössä juuri sitä ”avoimen ja toimivan vuorovaikutuksen lisäämistä”, mitä kaikkialla kaivataan. Työpaikalla työasioista puhumista voidaan edistää johtamisella, mutta se täytyy tehdä taiten.

Iris Schiewek: Lomat ovat takanapäin ja työt ovat alkaneet

4.9.2014
Työpaikoilla osa huokailee ”Ihanaa tulla töihin lepäämään” ja osa miettii, ” että olisi lomaa voinut jatkaa”. Yhtäkaikki työpaikan ja perheiden arki on alkanut. Kesätyöntekijät ovat lopettaneet työpaikoilla ja tutut työkaverit ovat taas omissa tehtävissään. Kahvi- ja ruokailuporukat ovat samoja porukoita, mitä olivat ennen kesälomia.

Margita Klemetti: Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä

18.8.2014
Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Muuttuvia tekijöitä syntyy kiihtyvällä tahdilla. Kohtaamme asioita, joihin emme omilla päätöksillämme tai teoillamme pysty vastaamaan. Sen sijaan voimme asettaa itsellemme tavoitteita, joita kohti kulkea. Lisäksi voimme kehittää toimintatapamme niin, että nopeat suunnan tarkistukset ovat mahdollisia. Voimme vaihtaa polkuja ilman että edessämme päämäärä häviää. Näin rakennamme hyvää huomista!

Hannu Siltala: Työyhteisötaidot - Työelämän sosiaalisten taitojen käsikirja

25.6.2014
Maailman meno ja siinä sivussa työelämä on muuttunut yhä hektisemmäksi, bisneksen kehittymistä tarkastellaan kvartaalitalouden mittarein eikä pitkiin työelämän muutosaaltoihin ei tahdo olla aikaa paneutua. Samalla työntekijöiden koulutustaso on noussut ja organisaatiot ovat madaltuneet. Vakiintuneita esimiesportaita on hävitetty ja korvattu ne itseohjautuvuudella ja tietojärjestelmillä. Tähän haasteeseen pitäisi vasta, jos mieli pärjätä kiristyvässä kilpailussa, tehdä hyvää tulosta, pitää ihmiset terveinä ja motivoituneina pitkään työelämässä.

Tanja Lehtoranta: Mielenrauhaa

8.4.2014
Työn epävarmuus ja muutos aiheuttavat työntekijöille stressiä. Henkisen kuormituksen riskit tulisi arvioida työpaikoilla nykyistä useammin ja paremmin. Työnantajan on tarvittaessa ryhdyttävä toimiin, jotta terveydelle vaarallinen kuormitus kevenisi.

Nuppu Rouhiainen: Miksi 5 000 000 johtajaa?

31.3.2014
Kävin katsomassa Kansallisteatterissa Luolasto näytelmän, ja pidin siitä. Kansallinen instituutio onnistui tuulettamaan ajatuksia raikkaalla tavalla. Minulle näytelmä oli runoelma menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Se oli puheenvuoro Ihmisen osasta Työssä ja Elämässä. Kertomus yhdisti ihmisen rationaalisuuden kaipuun, ja unelmiin kurkottamisen.

Riina Nousiainen: Nyt koulutussuunnitelmia laatimaan

10.2.2014
Vuoden alusta lähtien yrityksillä on mahdollisuus saada taloudellinen kannuste henkilöstönsä kouluttamisesta. Uuden ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain tavoitteena on parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia päästä ammatillista osaamista ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen vuosittain.

Petra Kannonkari: Joulu on taas ovella

18.12.2013
Miten tässä näin taas kävi? Joulu tuli yllättäen ja melkein puun takaa… Maailmaakaan en taida saada valmiiksi ennen jouluvapaille jäämistä.

Sari Helenius: Miten hyvin voit?

28.11.2013
Ei ole olemassa mitään erillistä työhyvinvointia – on olemassa vain hyvinvointia. Mielestäni viisaasti sanottu.

Taru Reinikainen: Aikasyöpöt ateriat

2.10.2013
Aamulla riennän kiireessä töihin. Päivän kokousputki alkaa kahdeksalta ja sama meno jatkuu koko päivän. Jätän väliin lounaan, siitähän saa hyvää aikaa vastata sähköposteihin. Kokouksissa on tarjolla kahvia ja viinereitä, niitä tulee syötyä nälkään. Kotonakaan en jaksa illalla kokata, helpompi hakea pizza mukaan. Kuulostaako tutulta?

Riitta Juvonen: Pienet askeleet ratkaisevat

20.9.2013
Miten työsi on viime aikoina sujunut? Työn imua vai tuskailua samojen asioiden ympärillä päivästä toiseen? Tutkimukset osoittavat, että motivaatio syntyy pienistä askelista ja edistymisen tunteesta. Kannattaa pohtia, miten voimme luoda pieniä edistysaskeleita jokaiseen työpäivään.

Kari Mäkelä: Työhyvinvointi on kestävyyslaji

21.8.2013
Pohdin tämän blogikirjoituksen aihetta ja sisältöä jossakin aivojen lohkossa samalla, kun selailin sunnuntaiaamun Helsingin Sanomia. Pääkirjoituksessa ollut otsikko ”Talousremontti EU:ssa on kestävyyslaji” jäi pyörimään jotenkin mielessä samanaikaisesti työhyvinvointiasioiden kanssa. Iltapäiväkahvia sitten hörppiessä asia kiteytyi. Työhyvinvoinnin kehittäminenkin on kestävyyslaji.

Jaana Neuvonen: Kiitos kysymästä, tulevaisuuden työelämään kuuluu pelkkää hyvää!

11.6.2013
Hyvää huomenta - Hyvää huomista ja Responsible Care näkyivät keväällä myös ChemBio-messuilla. Kysyimme osastolla vierailijoilta sekä seminaareihin osallistujilta mitä kuuluu tulevaisuuden hyvään työelämään. Saimme kaiken kaikkiaan noin 500 vastausta nettikyselyyn ja postikorteilla sekä pikaäänestyksellä yli 1000 kannanottoa. Vastanneiden kesken arvoimme tuotelahjoja, jotka ovat jo postitettu onnettaren suosimille henkilöille.

Pekka Hotti: Työhyvinvoinnin huipputaso edellyttää työpaikkoja

3.5.2013
Emme elä enää lintukodossa, vaan kilpailuasiakkaista, toimitusvarmuudesta, kilpailukyvystä ja vaatimukset prosessien virtaviivaistamisesta horjuttavat henkilöstön ja johdon turvallisuuden tunnetta huomisesta. Työhyvinvoinnin huipputaso edellyttää työpaikkoja.

Markku Palokangas: Asioita johdetaan, johdetaanko ihmistä?

21.3.2013
Suomalaiset johtajat ja esimiehet osaavat tunnetusti asiajohtamisen, mutta osaltaanko ihmisiä johtaa yhtä hyvin. Hyvinvoivassa ja hyvää tulosta tekevässä työyhteisössä asioiden ja ihmisten johtamisen tulee olla tasapainossa. Hyvään johtamiseen kuuluu oikeudenmukainen, ihmisiä kunnioittava ja heitä kuuleva päätöksenteko, joka perustuu mahdollisimman hyvään tietoon. Hyvän johtamiseen kuuluu myös epäonnistumisen sietäminen ja korjaaminen. Suomalainen työelämä tarvitsee hyviä johtajia ja hyvää johtamista, mutta puuttuuko Suomesta johtamiskoulutus.

Hannu Siltala: Varhaista välittämistä ja vastuunkantoa

12.2.2013
Varhainen välittäminen on teemana kemian teollisuuden Hyvää huomenta - Hyvää huomista -hankkeen tämän vuoden agendassa. Chembio -messujen yhteydessä 20.3.2013 pidettävän ”Varhainen välittäminen kannattaa" - seminaarin valmistelut ovat hektisessä vaiheessa. Seminaaria odotellessa haluan blogissani tuoda esiin muutamia ajatuksiani varhaisen välittämisestä.

Nuppu Rouhiainen: Puhutaan ja kuunnellaan – olisiko kielikylpy paikallaan?

30.1.2013
Olen jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko neljännes vuosisadan mittaisen työurani aina välillä muistanut herätä ihmettelemään puhumista, kuuntelua ja ymmärtämistä. Moni meistä tunnistaa tilanteen kun on työporukan kanssa pidetty palaveria tai istuttu johtoryhmän kokouksessa, on sovittu jotakin ja sitten jälkikäteen paljastuukin että ”tuntuu sovitun” hyvin erilaisia asioita riippuen keneltä asiasta kysyy.

Petra Kannonkari: Uuden vuoden lupaukset

8.1.2013
Hyvää uutta vuotta kaikille Hyvää huomista -sivuston lukijoille! Vuoden vaihteen myötä Hyvää huomista -hankkeessa keskitytään parantamaan kemianteollisuuden työpaikkojen hyvinvointia paneutumalla varhaiseen välittämisen malleihin.

Jaana Neuvonen: Kemianteollisuudessa puheet ja teot kohtaavat

29.11.2012
Muutama päivä Hyvää huomenta – Hyvää huomista –seminaarista on takana ja edelleen on energinen olo! Voimaa marraskuun kaamokseen sai toisista ihmisistä, erilaisista ajatuksista ja innostuneesta ilmapiiristä.

Kari Mäkelä: Varhainen tuki – nyt se kannattaa

26.9.2012
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin on viime vuosina tullut muutoksia; viimeisimmät kesäkuun alussa. Uudistusten tarkoituksena on sekä kannustaa että velvoittaa työpaikat toimimaan mahdollisimman ennakoivasti sairastavuuden vähentämisessä ja työkyvyn menettämisen ehkäisyssä.

Riitta Juvonen: Lomatunnelmista eväitä arkeen

1.8.2012
Loman ja työn taitekohta tarjoaa mainion mahdollisuuden tarkastella elämää uusin silmin. Olisiko lomalla koetusta vapaudesta poimittavissa jotakin työnteon arkeen? Voisinko aloittaa jonkin uuden toimintatavan, joka auttaisi voimaan paremmin työkiireiden painaessa päälle?

Jaana Neuvonen: Hyvää kesää!

4.7.2012
Kesän aika merkitsee monelle rentoutumista, irtiottoa arjesta, aivojen tuuletusta. Kun saa etäisyyttä tavallisuuteen, syntyy luovia ja uudenlaisia ajatuksia. Turvalliseen arkeen on sitten mukava palata täynnä virtaa.

Sami Nikander: Hyvinvoinnilla kohti parempaa turvallisuutta

25.6.2012
Turvallisuuden jatkuva parantaminen on yksi suomalaisen Responsible Care -ohjelman painopisteistä. Vuonna 2011 ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 8,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Paras tulos koko ohjelman aikana. Ohjelmaa toteutetun 20 vuoden kuluessa kemianteollisuuden tapaturmataajuus on laskenut 80 prosenttia. Nykyistä tasoamme voi suomalaisessa teollisuudessa pitää merkittävänä tuloksena, mutta eurooppalaisittain katsoen olemme keskikastia. Ja kun turvallisuudesta puhutaan, niin ainoa tavoite on nolla.

Ritva Enäkoski: Työn imu ja arjen ilo

16.5.2012
Parhaimmillaan työ tuottaa arjen iloa. Kun se sitä on, saattaa jopa unohtaa ajan kulumisen. Työhön uppoutuu, keskittyy ja nauttii tekemisestä. Mutta mistä on odotuksiimme hiipinyt ajatus jatkuvasta onnelasta, jossa jokainen päivä tuottaa flow-kokemuksen, tilan, jossa ”velat ovat saatavia”? Elämän harhaluulo, että vain mukavat asiat kohtaavat minua, johtaa nopeasti pettymyksiin: eihän tämän näin pitänyt mennä! Olemme nokkelasti keksineet sille nimityksenkin: ei mennyt kuin Strömsössä.

Otto Kanervo: Organisaatiomuutosten hintana ei saa olla työhyvinvointi

8.5.2012
Organisaatiomuutokset ovat arkipäivää suomalaisilla työpaikoilla. Näin kertoo Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tuore työhyvinvointi -raportti. Viimeisen kolmen vuoden aikana seitsemällä kymmenestä suomalaistyöpaikasta on toteutettu organisaatiomuutoksia. Osuus on eurooppalaisittain korkea.

Petra Kannonkari: Tuttua ja turvallista vai vauhtia ja vaarallisia tilanteita?

25.4.2012
Tai miten olisi sopivasti haasteellista? Työn haasteellisuustaso vaikuttaa hyvinvointiimme, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Kokemus työn haastavuudesta on subjektiivinen asia ja työn haasteellisuustasoon vaikuttaa moni asia. Oikealla haasteellisuustasolla työ on myös tuloksellista, tekijästä riippumatta.

Erkki Auvinen: Onko tuottavuus kirosana?

10.4.2012
Tuottavuuden kasvu on taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamisen keskeisin lähde. Tuottavuutta ei kuitenkaan pidä hakea kepulikonstein. Irtisanomiset ovat lyhytnäköisiä keinoja tulosten parantelussa kuten myös tuottavuuden hakeminen työntekijöiden selkänahasta. Pitemmällä tähtäimellä ne koituvat työpaikkojen tuhoksi. Epävarmuus työpaikoilla lisääntyy ja kasvaneen työkuorman myötä myös jaksamisongelmat pahenevat.

Tarja Arkio: Aivot tarvitsevat tYÖhyvinvointia

8.3.2012
Kokouksen esityslista on tekemättä! Apurahahakemukset on arvioimatta! Raportin johtopäätösten deadline, niin se deadline… ei ole ainakaan nyt, aamuyön pimeinä tunteina.

Sami Nikander: Omalla hyvinvoinnilla entistä laadukkaampaa palvelua

29.2.2012
Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastaamaan jatkuvasti haastavammaksi muuttuvan työelämän koukeroihin tuottaen samalla monipuolisempaa ja laadukkaampaa palvelua asiakkailleen. Tätä tukemaan polkaisimme käyntiin oman projektimme, joka kantaa nimeä ”Oman hyvinvoinnin malli”.

Päivi Pelttari: Miten tulla parhaaksi työpaikaksi?

22.2.2012
Kemiran Sastamalan toimipaikalla on käynnissä projekti, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta, työilmapiiriä sekä tuottavuutta. Voimme kutsua itseämme Kemiran parhaaksi työpaikaksi, jos saavutamme tavoitteemme vuoden lopussa. Kahden kuluneen vuoden aikana projekti on käynnistänyt lukemattomia toimenpiteitä, jotka ovat välitulosten mukaan olleet oikean suuntaisia. Haasteitakin olemme kohdanneet, mitenkäs muuten.

Riitta Rajala: Pidä huolta – take care

15.2.2012
LUMENE Oy:n varhaisen välittämisen mallin työstö on meneillään. Pidimme ns. kick off tilaisuuden marraskuun lopussa, jossa mukana olivat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, osa esimiehistä, työterveyslääkäri ja – hoitaja, HR ja tuotantojohtaja.

Katja Auvinen: Käärmettä pulloon vai työhyvinvointia eteenpäin?

8.2.2012
PCAS Finland Oy:llä käynnistettiin työhyvinvoinnin edistämishanke otsikolla ”Perehdyttäminen paremmaksi”. Projektiryhmä saatiin kokoon helposti, koska asia koettiin tärkeäksi. Mutta kun tuli konkreettisten toimenpiteiden aika, vaivannäköön ei tuntunutkaan irtoavan resursseja, innostuksesta puhumattakaan. Miksi työhyvinvoinnin kehittäminen on kuin ajaisi käärmettä pulloon?

Anu Moilanen: ”Ennakoivaa kunnossapitoa” henkilöstölle

11.1.2012
Varhainen välittäminen ja oikeaan aikaan tehtävät työhyvinvointia edistävät toimenpiteet ovat avainasemassa hyvän ja toimivan työyhteisön kehittämistyössä. Voimavarat kohdistetaan tällöin ennaltaehkäisyyn eikä liian pitkälle edenneisiin ongelmiin ja niiden korjaamiseen. ”Pidetään mopo mieluiten ajokuntoisena kuin varikolla huoltoa odottamassa”

Jaana Neuvonen: Työhyvinvointiprojekteissa on ryhdytty tuumasta toimeen

2.1.2012
Yritysprojektivaiheeseen ilmoittautumisen loppusuoralla hienointa on ollut ennen kaikkea kokea kuinka kemianteollisuuden yritykset ovat tarttuneet toimeen ja lähteneet kehittämään yhteistyössä työhyvinvointia työpaikoilla.

Hyvää joulua !

21.12.2011
Kemianteollisuuden työhyvinvointihankkeeseen Hyvää huomenta – Hyvää huomista on lähtenyt ilahduttavan monta yritystä mukaan, reilut kolmekymmentä työhyvinvointia edistävää projektia.

Teppo Suikkari: Hyvä pomo, parempi mieli?

14.12.2011
Itse olen tietenkin sitä mieltä, että eräs kotimainen elintarvikealalla toimiva yritys omaksui idean omaan sloganiinsa tuosta kirjoittamastani otsikosta. Olen tietysti myös sitä mieltä, että ajatus, mitä paremmin työpaikan esimiehet on koulutettu, sitä paremmin työntekijät voivat, on minun omaa keksintöani.

Pirkko Mäkinen: Yks näitä

7.12.2011
Luin Työhyvinvointikorttikoulutuksen palautteita. Hymy levisi kasvoilleni. Tämän palautteen muistan pitkään.

Jarno Kelo: Eihän töissä tarvitse voida hyvin?

30.11.2011
Höpö höpö – kyllä muuten tarvitsee! Työ ja työn tekeminen eivät ole mikään ihan mitätön juttu. Tutkimuksilla on kyetty osoittamaan, että työllä ja työnteolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia – ne, jotka ovat töissä, ovat terveempiä kuin ne, jotka eivät ole. Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa – yksi sijoitettu euro tulee takaisin viisin- tai jopa kuusinkertaisena.

Veli-Matti Tuure: Hyvä työ luo hyvää vointia

23.11.2011
Työhyvinvointi muodostuu seurauksena työssä ja työpaikalla vallitsevista tekijöistä. Niinpä työhyvinvoinnin parantaminen on – tai ainakin sen pitäisi olla – suureksi osaksi työn ja työpaikan kehittämistä. Työhyvinvoinnin edistäminen on siis paljon muutakin kuin virkistystoimintaa.

Pirkko-Liisa Vesterinen: Työhyvinvointitoimintaa tulee organisaatiossa johtaa

21.11.2011
Työelämään on viime vuosina liittynyt hyvin voimakkaasti työhyvinvointikeskustelu. Eri työelämän tahoilla pohditaan, miten työhyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää, jotta työntekijät jaksavat työssä paremmin sekä pysyvät työelämässä pidempään. Hyvinvoiva organisaatio on houkutteleva työpaikka ja se saa aikaan tuloksia.

Marja Konttila: Mistä on työhyvinvointi tehty?

9.11.2011
Työhyvinvointiin vaikuttavat lukuisat asiat. Jokaisella meistä on oma käsityksemme työhyvinvoinnin osatekijöistä. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan ole mitään arjesta irrallaan olevaa ylimääräistä tekemistä vaan liittyy kiinteästi työn arkeen ja sen sujumiseen.

Saija Koskensalmi: Mikä lisää sinun työhyvinvointiasi?

2.11.2011
Pysähdypä hetkeksi miettimään, mitkä asiat sinulle on tärkeitä työssäsi. Mitkä asiat innostavat ja antavat voimavaroja? Miksi jatkat siinä ja viihdytkin? Kirjoita lista myönteisistä, kannustavista asioista.

Vesa Kärhä: Me muovataan hyvä huominen

27.10.2011
Sen on ihan länsimainen tiedemieskin hyväksynyt, että on olemassa ilmiö nimeltään Työn imu (englanniksi work engagement). 2000-luvun alussa on nimittäin tieteellisesti todettu joidenkin tekijöiden tuottavan ihmisille tilan, jossa työ vie mukanaan positiivisessa mielessä.

Mikael Saarinen: Hyvä huominen lähtee itsestä

21.10.2011
Tunteiden merkitystä ihmisen toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä on perinteisesti tutkittu kielteisten tunteiden, kuten ahdistuneisuus ja stressi, näkökulmasta. On aika siirtyä kohti myönteisempää suhdetta tunteisiin ja tunneosaaminen.

Tuomo Alasoini: Työprosessit kuntoon yhteistyönä

17.10.2011
Työhyvinvoinnin keskeinen lähde on itse työ. Työprosessien toimivuus ja töiden sujuvuus on perusedellytys hyvinvoivan työyhteisön syntymiseen. Jokaiselle Suomen työelämässä pitäisi antaa jatkossa mahdollisuus tähän.

Jan Schugk: Uusia ratkaisuja vanhoihin vaivoihin?

11.10.2011
Sairaudet aiheuttavat Suomessa kansainvälisesti verraten melko runsaasti poissaoloja työstä. EK:n jäsenyrityksissä sairauspoissaolot muodostivat vuonna 2010 keskimäärin 4.3 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kun esimerkiksi rakkaassa kilpailijamaassamme Ruotsissa vastaava luku oli 3.0 %. Nämä erot eivät selity sillä että suomalaiset olisivat erityisen sairasta kansaa tai että suomalainen työelämä olisi poikkeuksellisen heikkolaatuista. Mikä sitten voisi olla ilmiön syy?

Päivi Rauramo: Hyvän työn kriteerit, arviointi ja mittarit

6.10.2011
Työhyvinvoinnin ydin on itse työssä, jonka tulee olla sekä tuottavaa ja tuloksellista että henkilöstön hyvinvointia tukevaa.

Harri Männistö: TyKy – ihmisen käyttöjärjestelmän päivitystä

3.10.2011
Yhtiön investoitua tuotantokoneeseen alkaa koneen käyttö, huolto, automaation ohjelmistopäivitykset jne. Kun yhtiö taas ”investoi” ihmiseen, alkaa ihmisen… käyttö. Kuitenkin, investointina ajatellen työntekijän rekrytoiminen on – useimmiten - pitkäaikaisempi ja kalliimpi investointi kuin tuotantokoneiden.

Harri Kerminen: Tehdään kemianteollisuudesta työhyvinvoinnin edelläkävijä

29.9.2011
Työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi kemianteollisuuden menestystekijöistä. Haastan alan yritykset ja työpaikat yhdessä rakentamaan alasta työhyvinvoinnin edelläkävijää ja parasta työpaikkaa.

Riitta Juvonen: Hyvinvoiva työyhteisö uskoo itseensä - ja päinvastoin

26.9.2011
Työhyvinvoinnin perusedellytyksenä on suoriutuminen työtehtävistä. Hyvä ammatillinen osaaminen antaa eväät onnistuneeseen työsuoritukseen, mutta osaamisen lisäksi tarvitaan myös uskoa omiin kykyihin. Hyvinvoiva työyhteisö vahvistaa ns. pystyvyysuskomusta, jolla puolestaan on suora yhteys työn tuloksiin.

Irene Hämäläinen: Tarvitsemme työn vastapainoksi pysähtymistä

22.9.2011
Vaatimukset tämän päivän työelämässä ovat kovat. Joudumme opiskelemaan jatkuvasti uusia asioita, päivittämään ammattitaitoamme ja sopeutumaan muutoksiin. Jatkuva kiire ja monet ärsykkeet aikaansaavat tilan, jossa ihminen väsyy. Keho ei pääse lepäämään eikä palautumaan työstä.

Seppo Järvenpää: Työhyvinvointi on arkipäivän tekoja

19.9.2011
Työhyvinvointi mielletään eri paikoissa eri lailla. Vasta käytännössä sen tuomat hyödyt punnitaan, ovat tavoitteet ja visiot kuinka lennokkaita tahansa. Arkipäivän teot yrityksissä ratkaisevat sen, mitä hyvinvoinnissa saavutetaan.

Jaana Neuvonen: Maine syntyy teoissa

14.9.2011
Hyvämaineinen yritys vetää puoleensa sijoittajia ja muita rahoittajia, asiakkaita sekä osaavaa työvoimaa. Se houkuttelee parhaat ja osaavimmat työntekijät yrityksen palvelukseen tai pysymään yrityksen palveluksessa. Tätä kautta hyvämaineisen yrityksen voi sanoa olevan tuottavampi kuin huonomaineisen yrityksen.

Petra Kannonkari: "Laske kymmeneen"– ja pari muuta arkipäivän ajatusta työhyvinvointiin

12.9.2011
Työhyvinvointi koostuu monen asian summasta. Hyvä johtaminen luo edellytykset työn tekemiselle ja toimivassa työyhteisössä on kiva tehdä töitä. Kaiken taustalla pyörii työpaikan sisäinen kommunikaatio ja kollegojen tapa kohdata toisensa arkipäivässä.

Taru Reinikainen: Hatutuksen hinta

8.9.2011
Huono johtaminen, epäoikeudenmukaisuuden tunne, tiedon panttaaminen ja suosikkiasemat ovat tuttuja monella työpaikalla. Nämä kaikki vaikuttavat negatiivisesti työpaikan ilmapiiriin, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työntekijöiden aika menee asioiden vatvomiseen ja ristiriitatilanteisiin oman työn kärsiessä. Huonoksi koetulle yritykselle syntyykin yllättävän suuria kustannuksia työntekijöiden hatutuksesta.

Kari Mäkelä: Arvot ja myönteinen ajattelu

6.9.2011
Mieleeni on pysyvästi jäänyt 90-luvun lopulta tapaus, jossa suomalainen kemianalan tuotantolaitos lakkautettiin konsernin päätöksellä. Yleensä näissä tilanteissa palkansaajien tunteet ja reaktiot ovat sekä pettyneitä että katkeria koko johtoa kohtaan. Kyllä tämäkin tilanne oli ikävä, mutta huomiota herättävää oli se, ettei paikalliseen johtoon kohdistunut mitään syytöksiä. Siellä kaikki tuntuivat olevan samassa veneessä. Ennenkuulumatonta oli, että työpaikka myös palkittiin silloisen Kemianliiton työhyvinvointiprojektissa. Miten kaikki tämä on mahdollista?

Timo Leppä: Näkökulman vaihto kannattaa

1.9.2011
"Ja mikä sun homma täällä on?" "Mä vastaan tän porukan hyvinvoinnista!" Tämä vuosikymmenten takainen lyhyt keskustelu jäi lähtemättömästi mieleeni ja on vaikuttanut ajatuksiini ja toimintaani siitä lähtien. Keskustelussa eräs johtaja määritteli uuden toimenkuvansa tavalla, joka en ollut koskaan aikaisemmin kuullut.

Timo Vallittu: Ihminen haluaa hallita omaa elämäänsä

24.8.2011
Työurien pidentäminen on nykyään esillä varsin voimakkaasti - ja varsin perustellusti. Työvoiman määrä ei enää kasva, vaan kääntyy hiljalleen laskuun, ja samaan aikaan eläkkeellä olevien kansalaisten lukumäärä kasvaa melko voimakkaasti. Tämä toki johtuu useammasta asiasta, mutta kaksi merkittävintä tekijää ovat niin sanottujen suurten ikäluokkien eläkeikään tulo ja eläkkeelle jäänti entistä terveempänä, joka mahdollistaa aiempaa useampia eläkevuosia.

Antti Rinne: Ihminen ei ole kone

22.8.2011
Huonosti johdettu työyhteisö uuvuttaa nopeasti vahvimmankin yksilön. Jatkuva työskentely oman osaamisen äärirajoilla tuhoaa niin mielen kuin ruumiin tasapainon. Samalla tavalla vaikuttaa myös yksitoikkoinen ja pakkotahtinen työ, jossa vaihtelulle ja itsensä kehittämiselle ei ole sijaa.

Heikki Kauppi: Kemianteollisuus ja sen palkansaajat tärkeällä asialla

19.8.2011
Yleisesti ollaan sitä mieltä, että suomalaisten työurien pidentäminen on yksi keskeinen edellytys kansantaloutemme niin sanotun kestävyysvajeen umpeen kuromiselle. Kertauksen vuoksi: kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että väestön keski-iän noustessa julkiset hyvinvointimenot pyrkivät kasvamaan nopeammin kuin se taloudellinen toiminta, jonka tuotolla hyvinvointimenot rahoitetaan.

Pekka Hotti: Hyvinvointi työpaikoilla on kaikkien etu

17.8.2011
Kemianteollisuuden yhdeksi menestystekijäksi on valittu työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen. Olemme käynnistäneet yhdessä muiden kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyössä hankkeen, jolla haetaan uusia avauksia työhyvinvointiin. Hyvinvointi työpaikoilla on meidän kaikkien etu.
RSS