Iris Schiewek: Lomat ovat takanapäin ja työt ovat alkaneet

4.9.2014


Työpaikoilla osa huokailee ”Ihanaa tulla töihin lepäämään” ja osa miettii, ” että olisi lomaa voinut jatkaa”. Yhtäkaikki työpaikan ja perheiden arki on alkanut. Kesätyöntekijät ovat lopettaneet työpaikoilla ja tutut työkaverit ovat taas omissa tehtävissään. Kahvi- ja ruokailuporukat ovat samoja porukoita, mitä olivat ennen kesälomia.

Kansainvälinen työjärjestö ILO esitti suosituksen jäsenmailleen palkallisesta vuosilomasta vuonna 1936. Suomi sääti sen pohjalta vuosilomalain 1938, se antoi yli vuoden jälkeen 9 päivän ja 5 vuoden jälkeen 12 päivän palkallisen loman. Neljän viikon palkalliset vuosilomat yleistyivät vuonna 1973. Neljän viikon vuosilomalla on lyhyt historia. Vuosilomalain ajatus ja peruste on se, että työntekijä tarvitsee lepoa työstä sekä aikaa palautua työstä.  Vuosilomalaki on pakottavaa lainsäädäntöä ja sitä ei voi vaihtaa rahaksi, koska vuosiloman tarkoitus on työstä palautuminen.

Kesällä mediassa oli juttuja siitä, kuinka pitkä ja lyhyt kesäloma auttaa edistämään hyvinvointia ja jaksamista. Helsingin Sanomat julkaisi kesällä Anna Tommolan tutkimuksen, jonka mukaan loman vaikutus haihtuu alle viikossa, riippumatta loman pituudesta.  Toisen tutkimuksen mukaan, kolmen viikon yhtäjaksoinen loma auttaa unohtamaan työasiat.

Eri elämäntilanteissa loman tarve vaihtelee, ehkä kyse on siitä, mikä on yksilön tarve palautumiseen. Toiselle sopii parin viikon loma pätkissä, ja toisille riittää pidennetyt viikonloput läpi vuoden. Perheet asettavat omia vaatimuksia, miten ja kuinka pitkiä lomia voi pitää.

Joskus työskentely lomalla on välttämätöntä, päätä itse, minkä verran ja milloin työskentelet. Muista kuitenkin, mitä varten loma on tarkoitettu.  Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että loman tulee olla vastapainoa työlle.  Keho tarvitsee lepoa, mutta mieli ei virkisty pelkällä loikoilulla. Tarvitsemme niin sosiaalista kuin fyysistä tekemistä. Tosin se ei kuitenkaan saisi olla työn kaltaista.

Esillä olleet tutkimukset ovat kaikki samaa mieltä siitä, että lomaa tarvitaan. Jos lomalla ei pysty rentoutumaan, tekee ja ajattelee työasioita, niin se heikentää loman jälkeistä hyvinvointia. Sillä on kielteisiä vaikutuksia työntekijän niin henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Lomalla irtautuminen työasioiden tekemisestä ja ajattelemisesta auttaa jaksamaan seuraavaan lomaan saakka.

Hyviä syyspäiviä, muistakaa huolehtia itsestänne. Hyvinvointi lisää työhyvinvointia.

Iris Schiewek
Ammattiliitto Pro ry
sopimusalavastaava