Kari Mäkelä: ISO:ssa puuhataan uutta työsuojelustandardia

20.5.2015


ISO 9000 -sarjan laadunhallintaa ja ISO 14000 -sarjan ympäristötoiminnan hallintaa koskevat järjestelmästandardit lienevät monelle tuttuja; samoin kuin kansainvälinen standardisointijärjestö ISO. Edellä mainittujen standardien mukaiset johtamisjärjestelmät ovat käytössä monissa kemianalankin yrityksessä. Ne osaltaan varmistavat laadukkaan ja ympäristömyötäisen yritystoiminnan.

ISO:ssa on nyt valmisteltu syksystä 2013 alkaen myös työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa koskevaa järjestelmästandardia eli TTT-järjestelmästandardia (OH&S management system standard). Myös Suomen standardisoimisjärjestö SFS on mukana tässä työssä. Juuri nyt eletään mielenkiintoisia hetkiä, koska ns. komitealuonnoksen äänestysvaihe on meneillään ja päättyy 5.6.2015. Tuolloin pitkälle ratkeaa, mikä valmistelutyössä olevien maiden suhtautuminen on. Jos luonnos kaatuu, saattaa koko hanke kariutua.

Suomi on suhtautunut myönteisesti tähän standardiin. Myös itse pidän sitä tärkeänä ja nykyistä luonnosta kohtuullisen hyvänä. Toki siihen on syytä ja mahdollista tehdä vielä parannuksia. Vaikka Suomen ja EU-alueen työturvallisuusnormitus on tasokasta, antaisi globaali hallintajärjestelmästandardi uutta virtaa meidänkin työsuojelutoimintaan – erityisesti niissä yrityksissä, jotka ottaisivat sen käyttöön.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on ollut enemmän tai vähemmän vastakarvainen koko hankkeelle. Se lähtökohtaisesti katsoo, että työelämän normitus ei kuulu kaupallisten standardien piiriin. ILO on myös itse laatinut vastaavat hallintajärjestelmän spesifikaation vuonna 2001.

Työsuojelua ja työhyvinvointiin tähtäävä toimintaa on perinteisesti vaivannut eristäytyminen tai eristäminen yritysten liiketoiminnasta ja päivittäisestä tuotannosta. Standardin mukainen järjestelmällinen toiminta kietoisi työsuojelun ja työhyvinvoinnin tiiviimmin osaksi yritysten strategista ja suunnitelmallista johtamista.

Työsuojeluun ja työhyvinvointiin kuuluu oleellisena osana yhteistyö ja yhteistoiminta (participation and consultation). Tämä näyttäisi toteutuvan standardiluonnoksen vaatimuksissa hyvin. Käytännössä yhteistoiminta tulee toteutua järjestelmän kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, riskienarvioinnissa ja -hallinnassa, toimivuuden arvioinnissa, katselmoinnissa ja kehittämisessä.

Standardi koskee lähinnä työterveyttä ja -turvallisuutta, mutta yrityskohtaisesti sen soveltamisalaan voidaan ottaa kaikki työhyvinvointiasiat.

Seurataan, mitä tapahtuu ja palataan asiaan tälläkin blogi -palstalla.

 

Kari Mäkelä
Työympäristösihteeri
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry