Ville Tolvanen: Kuinka monta askelta olet ottanut tänään?

17.8.2015


”Montako askelta on jo kertynyt tänään? Ranneke sen kertoo: vasta parituhatta askelta, vaikka ollaan kohta jo puolessapäivässä. Pitääpä liikkua aktiivisemmin iltaa kohti. Lounaalle alakertaan menenkin portaita enkä hissillä.”

Edellinen työnantajani teki viime syksynä fiksun vedon, kun perustettiin kuntoprojekti ja kaikki halukkaat työntekijät saivat aktiivisuusrannekkeen. On ollut jopa hätkähdyttävää havaita, että kokonainenkaan päivä laskettelurinteessä ei ehkä kerrytä askeleita edes toimistopäivän verran. Sitä vastoin parin tunnin siivous kotona saattaa hyvinkin vastata tunnin kävelylenkkiä.

Istumista haukutaan nyt joka paikassa pahikseksi, joka tappaa. Samaan aikaan useat tuntuvat liikkuvan entistä vähemmän. Työpäivän aikana ja työmatkoilla moni voi huomata istuvansa pitkiäkin toveja. Liikunnan lisääminen työpäivän jälkeenkään ei ole helppoa, kun monella on paljon tekemistä esimerkiksi perheen, kotiaskareiden ja ei-liikunnallisten harrastusten parissa.

Aktiivisuusrannekkeessa tuntuvat kohtaavan sekä kysyntä että tarjonta. Askelten kerryttäminen voi saada valitsemaan portaat hissin sijaan tai kävelemään ainakin osan työmatkasta. Samalla hyvinvointiteknologia voi jatkossa tuottaa Suomeen lisää talouden ja työllisyyden kasvua.

Suomalaiset ovat huolestuttavasti jakaantumassa niihin, jotka liikkuvat vähintään riittävästi ja toisaalta niihin, jotka eivät liiku juuri lainkaan. Esimerkiksi kuntotapahtumissa on paljon väkeä, joka haluaa jopa intohimoisesti pitää itsensä kunnossa liikunnalla ja ruokavaliolla. Toisaalta kaupan kassajonossa näkee, että moni valitsee ostoskoriinsa pikemminkin rasvaa ja sokeria sisältäviä tuotteita kuin vihanneksia ja hedelmiä.

Hyväkuntoinen suomalainen jaksaa, viihtyy ja menestyy paremmin niin töissä kuin vapaa-ajalla. Uusi teknologia voi auttaa ketä tahansa arvioimaan, liikkuuko riittävästi päivän aikana. Samalla teknologia voi motivoida liikkumaan enemmän. Moni lataa verkkoon heti lenkin jälkeen omat suorituksensa ja usein myös jakaa suorituksensa somessa.

Toivottavasti tällaiset älylaitteet ovat entistä helppokäyttöisempiä, jolloin niistä on oikeasti hyötyä. Ainakin liikutut kilometrit ja kulutetut kalorit sekä sydämen syketaso kiinnostavat monia ja pitäisi siis nähdä laitteesta helposti.

Tärkeää on myös se, että liikkumiseen suhtaudutaan oikealla asenteella. Ketään ei pidä syyllistää liikkumattomuudesta, vaan pitää tarjota houkuttelevia vaihtoehtoja pienin askelin. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elintapojaan.

Toisaalta riittävään kuntoon pääseminen ja siinä pysyminen on kestävyyslaji, joka vaatii malttia. Tämä edellyttää usein jonkinmoista elämänmuutosta. Teknologia ja mittaaminen voivat konkretisoida tavoitteet ja innostaa niiden saavuttamisessa. Myös työympäristön pitää tukea tavoitteiden saavuttamisessa. Rannekkeesta ei ole apua, jos portaat ovat piilossa jossain hissin takana ja lounaspaikassa on vaikeaa tehdä terveellisiä valintoja.

Niin, tiedätkö itse, montako askelta otat päivässä ja täyttyvätkö liikuntatavoitteesi? Entä miten työnantajasi tukee liikkumista ja miten voit itsekin lisätä arkiliikuntaasi?

Ville Tolvanen
KTM, FM
Kirjoittaja on työskennellyt tiedottajana YTN Kemian alalla.