Jan Schugk: Uusia ratkaisuja vanhoihin vaivoihin?

11.10.2011


Sairaudet aiheuttavat Suomessa kansainvälisesti verraten melko runsaasti poissaoloja työstä. EK:n jäsenyrityksissä sairauspoissaolot muodostivat vuonna 2010 keskimäärin 4.3 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kun esimerkiksi rakkaassa kilpailijamaassamme Ruotsissa vastaava luku oli 3.0 %. Nämä erot eivät selity sillä että suomalaiset olisivat erityisen sairasta kansaa tai että suomalainen työelämä olisi poikkeuksellisen heikkolaatuista. Mikä sitten voisi olla ilmiön syy?

Ainakin yksi syy on suomalainen tapa hahmottaa ihminen joko työkykyiseksi tai työkyvyttömäksi. Suhtaudumme asiaan ikään kuin kyseessä olisi on-off ilmiö, kun todellisuudessa työkyky alentuu usein liukuen, joko niin että suorituskyky alenee kautta linjan tai niin että ihminen ei suoriudu tietystä osasta työtehtäviään.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei viime aikoihin saakka ole kyennyt käsittelemään tätä ilmiötä kovinkaan luovasti ja pelkään pahoin, että hieman vikaa on myös niin työntekijöissä kuin työnantajissakin. Asenteita pitäisi siis muuttaa, enkä tällä tarkoita sitä, että sairaus itsessään pitäisi kyseenalaistaa, ainoastaan ratkaisu sen aiheuttaman haitan käsittelyyn.

Voisiko olla mahdollista, että sairauspoissaolotodistuksissa kuvattaisiin nykyistä tarkemmin miten työkyky on alentunut ja millaisista töistä henkilö toipumisaikana suoriutuisi vaarantamatta toipumistaan tai muidenkaan terveyttä? Tällöin henkilö voisi tehdä mielekkäällä tavalla ainakin osan töistään, mikä paitsi helpottaisi työyhteisön muiden jäsenten kuormaa, parantaisi usein myös toipumista, sillä etenkin mielenterveyden häiriöissä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa liikkeellä ja mahdollisimman normaalissa elämänrytmissä pysyminen on tärkeä osa paranemista.

 

Jan Schugk
Ylilääkäri
Elinkeinoelämän keskusliitto