Mikael Saarinen: Hyvä huominen lähtee itsestä

21.10.2011


Tunteiden merkitystä ihmisen toimintakyvyssä, hyvinvoinnissa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä on perinteisesti tutkittu kielteisten tunteiden, kuten ahdistuneisuus ja stressi, näkökulmasta. On aika siirtyä kohti myönteisempää suhdetta tunteisiin ja tunneosaaminen.

Positiivinen psykologia raivaa tilaa

Viime vuosikymmenen aikana nk. positiivisen psykologian tutkimuksissa on todettu, että myönteiset tunteet laajentavat ihmisten havaintokenttää, lisäävät sosiaalisesti suotuisia käyttäytymisvaihtoehtoja, luovuutta ja avoimuutta uusille kokemuksille. Sosiaalisen käyttäytymisen alueella positiivisuus lisää ihmisten yhteisyyden kokemusta, luottamusta yhteistyökumppaneihin ja kykyä lukea tarkemmin toisten tunneilmaisuja. Myönteisten tunteiden on todettu olevan yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja yksilöiden pitkäikäisyyteen.

 

Yksilön tunneäly ja -osaaminen

Taitoja havainnoida, arvioida, ymmärtää ja säädellä omia tunteitaan, eli tunneälyä, voi kehittää kuten mitä tahansa muuta osaamistaan. Kehittämisessä on kyse ennen kaikkea joustavamman tunne-elämän saavuttamisesta, joka mahdollistaa nopeamman kielteisten tunteiden ohimenon ja lisää kykyä valita ja pidättäytyä myönteisissä kokemuksissa.

 

Myönteisesti kohti toisia

Vuorovaikutuksen rakentumisessa voidaan pelkistetysti erottaa kaksi erilaista tapaa lähestyä toisia: riitasointuisesti ja myötäsointuisesti. Edellinen kehittyy pienestä jännittyneisyydestä aina toisen halveksuntaan asti. Myötäsoinnun on taas osoitettu rakentuvan kevyestä ahdistushuumorista aina toisten tunteiden empaattiseen jakamiseen. Avainsanat muutokseen niin omien kuin toisten ihmisten tunteiden kohtaamisessa ovat uteliaisuus ja myötätunto. Hyvää matkaa.

 

Mikael Saarinen
FT, psykoterapeutti VET