Pirkko-Liisa Vesterinen: Työhyvinvointitoimintaa tulee organisaatiossa johtaa

21.11.2011


Työelämään on viime vuosina liittynyt hyvin voimakkaasti työhyvinvointikeskustelu. Eri työelämän tahoilla pohditaan, miten työhyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää, jotta työntekijät jaksavat työssä paremmin sekä pysyvät työelämässä pidempään. Hyvinvoiva organisaatio on houkutteleva työpaikka ja se saa aikaan tuloksia.

Työhyvinvointitoiminnan määrittelyn perusteena on kokonaisvaltaisen työkyvyn käsite. Käsitteen perusajatus on, että työkyky muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön muodostaman systeemin lopputuloksena.

Työ, jonka perusasiat ovat kunnossa, tukee yksilön työkykyä ja sen säilymistä, ja vastaavasti ongelmat työssä murentavat työkykyä. On huomattava, että myös työn ulkopuoliset tekijät, kuten yhteiskunnan rakenteet, perhe ja lähiympäristö vaikuttavat yksilön työkykyyn. Yksilön omaa vastuuta työhyvinvoinnistaan on painotettava yhä voimakkammin.

Työhyvinvointitoimintaa tulee organisaatiossa systemaattisesti ja koordinoidusti johtaa. Työhyvinvointiasiat tulisi olla organisaation strategiassa kirjattuna ja toimintaa varten tulisi olla työhyvinvointiohjelma, jota toteutetaan organisaation vuosikellon mukaisesti.  

Työhyvinvointitoiminnan eri osa-alueilta ovat: 1) yksilön fyysisen työkyvyn, terveyden ja voimavarojen edistäminen, 2) työn ja työympäristön kehittäminen, 3) työyhteisön ja työorganisaation toiminnan kehittäminen, 4) työntekijöiden osaamisen kehittäminen.

Kukin osa-alue sisältää lukuisia toimenpiteitä. Työhyvinvointitoiminta organisaatiossa sisältää työsuojelun, työturvallisuuden, työterveyden sekä työhyvinvoinnin kokonaisuuden.

Lisää tietoa työhyvinvoinnin johtamisesta saa kirjoittajalta.

 

Pirkko-Liisa Vesterinen
KT, Dosentti, paikallisjohtaja
Johtamistaidon Opisto, JTO