Veli-Matti Tuure: Hyvä työ luo hyvää vointia

23.11.2011


Työhyvinvointi muodostuu seurauksena työssä ja työpaikalla vallitsevista tekijöistä. Niinpä työhyvinvoinnin parantaminen on – tai ainakin sen pitäisi olla – suureksi osaksi työn ja työpaikan kehittämistä. Työhyvinvoinnin edistäminen on siis paljon muutakin kuin virkistystoimintaa.

Työhyvinvoinnin edellytyksenä on, että työn vaatimukset – sekä laadulliset että määrälliset – ovat suhteessa yksilön suoritusedellytyksiin. Kyse on siis tasapainosta; niin vähäiset haasteet kuin ylisuuret odotukset heikentävät hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy mielekkäästä työstä, joka koetaan merkitykselliseksi, sopivasti itsenäiseksi ja haastavaksi sekä tulokseltaan palkitsevaksi. Mielekkäässä työssä pääsee käyttämään tietojaan ja taitojaan sekä myös kehittämään näitä. Oman työtehtävän lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavat tietysti myös työyhteisö ja töiden organisointi, käytettävissä olevat välineet ym. tekniikka sekä työympäristö. Jo kaikki edellä mainitut ovat kunnossa, lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä kaikkea on määrällisesti sopivasti. Erittäin mielekäs työ saattaa nimittäin viedä mukanaan, jolloin vauhtisokeus voi pettää ja oma hyvinvointi saattaa vaarantua.

Työllä on näkyvän rakenteen lisäksi näkymätön rakenne. Näkyvää osaa on se, joka voidaan ulkopuolelta havainnoida, kuten fyysinen toiminta. Näkymätön osa puolestaan on sitä ”aivotoimintaa”, jota ulkopuolinen ei pysty näkemään. Koska meistä yhä useamman työ on erilaisten tietojen käyttöä ja syntetisointia – siis tietointensiivistä työtä – tähän työn näkymättömään rakenteeseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin uhkat nousevat usein psykologisista ja emotionaalisista tekijöistä.

Työhyvinvoinnin edistämisessä kyse on perimmiltään yhteisestä edusta, josta siis hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Hyvinvoiva työntekijä kokee työnsä mielekkääksi ja on motivoitunut, jolloin myös sitoutuvuus työhön vahvistuu. Hyvinvoinnilla vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta ja työperäisiä poissaoloja sekä parannetaan eri tavoin työn tekemisen edellytyksiä. Näin myös työ on sujuvaa ja saadaan enemmän aikaiseksi. Tämä puolestaan parantaa työpaikan kilpailukykyä, jatkuvuutta ja työpaikkojen säilymistä, mikä taas lisää turvallisuuden tunnetta. Työn ja työpaikkojen kehittämiseen sisällytetty ja yhteistyön kautta toteutettu työhyvinvointitoiminta ruokkii näin positiivista kehittymisen kehää.

 

Veli-Matti Tuure
osaamiskeskusjohtaja
TTS – Työtehoseura