Mirja Suhonen: Kaikilla on vastuu hyvinvoinnista

14.2.2017


Työturvallisuus ja työsuojelu ovat kehittyneet Suomessa huikeaa vauhtia. Kun ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti työväensuojelunäyttämön Helsinkiin, Ruotsin mallin mukaisesti, elettiin vuotta 1909. Pari vuotta myöhemmin näyttelystä tuli pysyvä, myöhemmin Sosiaalimuseo. Uranuurtaja naisten työhyvinvoinnin alalla, kansanedustaja ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, loi ammattiuran epätyypillisesti tuon ajan naisena ja myös kirjoitti ja kasvatti ammatikseen.

Reilu sata vuotta sitten maamme työpaikoilla oli vakavia ongelmia. Lapsityövoimaa käytettiin, olosuhteet olivat epäinhimilliset, altistuttiin työtapaturmille ja ammattitaudeille. Vakavia työtapaturmia sattui paljon. Elettiin teollistumisen alkuaikoja, mikä näkyi työpaikoilla kehittymättömänä työsuojelutoimintana. Vaaroista tai ihmisten terveydestä ei juuri välitetty.

Vera Hjeltin kaltaisia uranuurtajia meillä on ollut muitakin. Rohkeus ja halu muuttaa työympäristöjä paremmaksi on ollut vahva. Työympäristöjen fyysisten riskien suhteen asiat ovat Suomessa hyvällä tolalla. Yhä harvemmin sattuu vakavia tapaturmia saati kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Työn henkinen kuormittavuus on uudempi asia kuin fyysisten vaarojen ehkäisy ja tunnistaminen ja on tullut myöhemmin osaksi työsuojelua ja hyvinvointia. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on ollut puheenaiheena noin parikymmentä vuotta. Sitä on myös tutkittu paljon.

Viimevuosina psykososiaalinen hyvinvointi on noussut yhä enemmän keskustelun aiheeksi, ei pelkkä työpaikkakiusaaminen tai häirintä. Siihen on puututtu enemmän: velvoittaahan työturvallisuuslakin psykososiaalisten riskien arviointiin ja niiden vähentämiseen. Tietoisuus hyvinvointia huonontavista riskeistä on yleistynyt, ja kynnys puuttua alentunut.

Psykososiaalinen kuormitus voi olla seurausta työpaikkakiusaamisesta, mutta se on silti vain osa kuormitusta. Työ itsessään voi kuormittaa: työn järjestelyt, työmäärä, työn sisältö voi lisätä stressiä. Kiire, liiallinen työn määrä, työpaikan toimimattomat ihmissuhteet, kireä ilmapiiri kuormittavat.

Erilaiset kuormitustekijät vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn, toki eri tavoin eri ihmisillä. Joillain on parempi paineensietokyky, toiset ovat herkempiä. Siksi on hyvä huomioida aidosti työympäristön toimivuuteen vaikuttavat asiat.

Työn kuormitus vaikuttaa monella tavalla ihmisten elämään. Äskettäin julkaistu Työterveyslaitoksen tutkimus nostaa esiin sen, että unihäiriöt voivat johtua työpaikan kuormittavuudesta. Tutkimus tehtiin julkisella sektorilla, mutta tuskinpa työntekijät ovat erilaisia tässä suhteessa yksityisillä aloilla.

Johtamiseen puuttuminen on keskeistä, kun halutaan puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen. Siksi ilmapiiritutkimukset, kehityskeskustelut ja erilaiset selvitykset ovat tärkeitä. Niiden perusteella on ryhdyttävä toimeen. Mutta mitään ei voida tehdä, ellei ongelmia tai vaikeita asioita oteta esille.  Siksi kaikilla on vastuu hyvinvoinnista. Asiat on otettava puheeksi. Sairauttakaan ei voi parantaa, jos se on piilossa.

Aiemmin mainitsemassani Työterveyslaitoksen tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000:tä kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.  Tutkimuksessa todettiin, että unihäiriöt ovat yleisiä. Työikäisestä väestöstä jopa 30 prosenttia kärsii ainakin kolmena yönä viikossa unettomuudesta. Dosentti Jaana Halosen mukaan unihäiriöitä voidaan vähentää työpaikoilla tehtävillä toimilla. Oikeudenmukainen kohtelu, huomion kiinnittäminen työn vaativuuteen ja hallittavuuteen ovat keinoina hyviä.

Työntekijöiden tasapuolinen ja reilu kohtelu ja koulutus tähän ovat hyvinvointiin vaikuttamisen keinoja, joita Työterveyslaitos tuo esiin tutkimuksesta uutisoidessaan. Unihäiriöt vähenivät selvästi niillä tutkimuksen koehenkilöillä, joiden työoloihin vaikutettiin oikeansuuntaisesti ja koettu hyvinvointi parani.

Jokainen voi varmasti kuvitella, millaista on työskennellä päivästä toiseen väsyneenä ja miten se vaikuttaa työntekoon. Paitsi johtamiseen, on hyvä kunkin meistä kiinnittää huomiota omaan käytökseemme ja tapaamme toimia. Se, miten kohtelemme työkaveria, esimiehiämme, johtoa, alaisiamme, vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin, työnlaatuun ja tuloksiin. Uskalletaan puuttua, uskalletaan puhua, ollaan rohkeita niin kuin työsuojelun esitaistelija Vera Hjelt yli sata vuotta sitten.

Mirja Suhonen
työehtosihteeri
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto