Kaiken takana on…

20.4.2017


Hyvää huomenta tai hyvää työpäivää, toivottelemme usein toisillemme työpäivän alkajaisiksi. Mutta mitä me oikeastaan näillä tervehdyksillä tarkoitamme? Ovatko ne vain arjen hokemia, joita kuuluu viljellä hyvien käytöstapojen nimissä? Millaisen huomenen tai työpäivän sinä oikeasti toivoisit itsellesi?

Minä kaipaan työpäivää, jonka jälkeen voi tyytyväisenä iloita aikaansaannoksista. Olipa hyvä päivä! Omassa työssäni asiantuntijana ja kouluttajana työpäivän huippuhetkiä ovat ne, jolloin innostunut keskustelu ja yhteinen tekeminen tuottavat uusia oivalluksia ja vievät käsiteltävää asiaa tai projektia aimo askeleen eteenpäin. Mikä tai mitkä tekijät sitten mahdollistavat tuon onnistumisen ja työn imun kokemuksen?

Kyllä kaiken perustana on luottamus, joka näkyy vastuullisuutena. Jokainen kantaa vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Hyvä kannustavan vuorovaikutuksen myötä luottamus lujittuu ja avoimuus lisääntyy. Syntyy tilaa yhteisöllisyydelle, hyvälle yhteishengelle. Luottamusta omaava yhteisö on myös valmiimpi kohtaamaan ristiriitoja sekä ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia.

Luottamus on psykologista turvallisuutta ja organisaation kannalta tärkeää sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma kuvaa avointa dialogia ja tasavertaisesta yhteisöllisyyttä. Sen mekanismit, luottamus ja vuorovaikutus, edistävät tiedon kulkua ihmiseltä toiselle. Tällöin rakennetaan yhteisiä merkityksiä ja yhteistä ajattelua tulevaisuudesta ja tavoitteista. Organisaatiokulttuurissa luottamus tai sen poissaolo näkyy paitsi työkulttuurissa, myös toimintatavoissa ja työprosesseissa heijastuen myös asiakaspalvelun ja työn laatuun. Työn arvo syntyy vuorovaikutustilanteissa ja keskusteluissa ryhmissä ja verkostoissa. Taloudellisen pääoman ohella organisaation kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma.

Moni pelkää työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta tai pohtii osaamisensa riittävyyttä. Jotkut eivät uskalla tuoda näkemyksiään esiin ujon luonteensa tai kielteisen palautteen pelon vuoksi. Pelko on luonnollinen, ihmisen selviytymistä ohjaava tunne. Pelon voimakkuus voi vaihdella epävarmuudesta tai jännityksestä aina paniikkiin asti. Pelko kanavoituu parhaimmillaan varovaisuutena, vastuullisuutena ja viisautena, joita elämässä tarvitaan. Työhön liittyvät jatkuvat pelot kuluttavat kuitenkin energiaa ja syövät voimavaroja itse työltä. Voidakseen hyvin ja ollakseen tuottava, ihmisen on koettava olonsa turvalliseksi.

Luottamuksen rakentaminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla, vaan se pohjautuu organisaation ja työyhteisön kulttuuriin. Esimiehen rooli on merkittävä. Monikaan ei seuraa tai tue esimiestä, johon ei luota.

Luottamus

  • ei maksa mitään, mutta antaa paljon
  • on ystävyyden ja rakkauden ydintä sekä tuo hyvää tahtoa työelämään
  • kumpuaa oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
  • helpottaa muutosten hallintaa ja toteuttamista
  • ehkäisee ristiriitojen kärjistymistä ja epäasiallista käyttäytymistä
  • vähentää pelkoa ja auttaa kriisitilanteissa, vapauttaa voimavaroja
  • syntyy harvemmin virtuaalisesti
  • vaatii huolenpitoa, kasvokkain kohtaamista, johdonmukaisuutta ja vastavuoroisuutta
  • on hyvän työkaveruuden ja esimies-alaissuhteen ehdoton edellytys
  • tekee tilaa yhteisöllisyydelle, hyvälle yhteishengelle, tiedon kululle ja organisaation oppimiselle
  • luo edellytykset aktiiviseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen, joka mahdollistaa avoimuuden ja rohkeuden, luovuuden ja innovatiivisuuden
  • edistää hyvää työnantaja- ja yrityskuvaa
  • voi kadota hetkessä ja on vaikea saada takaisin

 

Päivi Rauramo
Asiantuntija TtM, Työturvallisuuskeskus TTK