Anssi Vuorio: Vastuullisuus on yhteistä tekemistä

18.8.2017


Tutustuin yritysten yhteiskuntavastuuseen ensi kerran vuosia sitten Jan Furstentenborgin Uni Commerce Global Unionin päällikön avulla. Silloin suomalaiset yritykset ottivat ensi askeleita yrityksen vastuullisuuden julkisessa tunnustamisessa. Samalla luotiin erilaisia standardeja kuten SAI-SA8000, oli GOTSia ja APSCAa. Standardeja tarvitaan työkaluiksi muuttamaan teorioita käytännön tekemiseksi. Oman perehtymisen alkuvaiheessa harmitti, että henkilöstön hyvinvointia ei useinkaan mainittu osana yrityksen vastuullisuutta. Tässä suhteessa tilanne on muuttunut oleellisesti, henkilöstön hyvän kohtelun sanotaan olevan osa yritysten vastuullista toimintaa. Näyttää kuitenkin siltä, että monessa tapauksessa vastuullisen toiminnan sisällöksi riittää henkilöstön osalta lakien ja säännösten noudattaminen. Samalla ”vastuullisuus” sananakin on kokenut jonkinlaista ähkyä. Minusta tärkeää olisi saada yrityksen henkilöstö ja johto aidosti ja konkreettisesti sitoutumaan ja intohimoisesti kehittämään yrityksen vastuullisuutta kaikilla sen osa-alueilla. Yksinkertaistetaan viestiä, vältetään liturgiaa ja kerrotaan siitä, mitä konkreettisesti tehdään asian hyväksi.

Vastuullinen toiminta on osa yrityksen menestymistä ja myös riskien hallintaa.  Nykyisessä maailmassa huono julkisuus voi kaataa yrityksiä. Tämä koskee yritysten, myös suomalaisten yritysten, toimintaa vaikkapa ulkomaisessa alihankinnassa ja tuotantoketjuissa. Reilun vuoden ajan työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö ovat vetäneet sidosryhmävuoropuhelua yritysten riskimaissa sijaitsevien toimintojen ihmisoikeuskysymyksistä. Keskusteluissa on esimerkiksi haettu näkemyksiä  asianmukaisesta huolellisuudesta ja käytännöistä ihmisoikeusvaikutusten osalta. Ammattiliitoista Pro on ollut mukana keskusteluissa. Mukana on ollut tietysti myös joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. TEM ja UM ovat aikaisemmin 2015 tuottaneet vastaavalla tavalla asiakirjan ”Yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa”, jossa keskitytään erityisesti alihankinta- ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten hallintaan.

Ihmisoikeuksista ei ole olemassa ”tyhjentävää listaa”, mutta eri kansainväliset sopimukset ja julistukset katsotaan yleisesti osaksi ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus”, ”Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus”, ”Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus” ja ”ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista”. Vuonna 2011 YK:n ihmisoikeuskomission yksimielisesti hyväksymä julistus ”YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet” on perusta ohjaamaan liike-elämän vastuuta ihmisoikeuksista. Näiden periaatteiden edistämiseen myös Suomen valtio on sitoutunut.

Pron kannalta on tärkeää tukea prosesseja ja ohjeistuksia, joissa korostetaan yritysten globaalia vastuuta ihmisoikeuksista, jotta epäinhimillisissä oloissa työskentelevien työntekijöiden asema paranisi ja kansainvälinen kilpailu olisi mahdollisimman oikeudenmukaista. Osana kansainvälistä ay-liikettä Pron on mielekästä vaikuttaa erityisesti Suomen valtion ja suomalaistaustaisten yritysten näkökantoihin sekä viestinnässään pitää esillä yritysten globaalia ihmisoikeusvastuuta.

Ihmisoikeusongelmat ovat olleet keskeisesti esillä esimerkiksi Bangladeshin vaateteollisuudessa. Työntekijöiden perätessä oikeuksiaan ja 68 dollarin minimikuukausipalkan korotusta yritykset reagoivat massairtisanomisilla ja ammattiyhdistysaktiiveja ja työntekijöitä pidätettiin. Huonot työskentelyolosuhteet ja onnettomuudet ovat arkipäivää kehittyvien maiden tuotannoissa. Kaikki muistavat 2013 Bangladeshissa Rana Plazan tehdasrakennuksen sortumisen ja yli tuhannen kuolonuhrin ja 2500 ihmisen loukkaantumisen. Länsimaiset merkkivaatteiden valmistuttajat ja monikansalliset kaupan jättiläiset jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Tilanteen parantamiseksi kansainvälinen Clean clothes -verkosto, Pro mukaan lukien, lähetti  vastikään EU:lle kirjeen läpinäkyvyydestä. Siinä pyydetään Komissiota vaatimaan kehittyvissä maissa toimivien eurooppalaisten yritysten säännöllisesti ja läpinäkyvästi raportoimaan tuotantoketjuista ja tuotantolaitoksista osoitteineen.

Kotimaahan palatakseni Kemianteollisuuden ja alan liittojen Responsible Care-ohjelma juhlii 25-vuotisjuhlavuotta. Kesällä oltiin hienosti yhdessä esillä esimerkiksi Suomi Areenalla. Yhteistyössä on mukana alan oppilaitokset. Nuorten opiskelijoiden mukaan ottaminen lisää sitä aikaisemmin sanottua sitoutumista ja intohimoa henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen ja yrityksen tulokselliseen toimintaan. Tällaista käytännön yhteistyötä on syytä laajentaa eri toimialoille.

 

Anssi Vuorio
Johtaja Teollisuussektori


Ammattiliitto Pro