Taru Reinikainen: Mitä uusissa työehtosopimuksissa sovittiin työhyvinvoinnista?

7.2.2018


Kemian ja lähialojen uudet työehtosopimukset on suurimmaksi osaksi saatu sovittua, lukuun ottamatta paria pienempää sopimusta. Aina välillä esitetään kommentteja siitä, onko työhyvinvointiohjelmasta todella tarpeen sopia tesseillä. Toiminnan kannalta asialle ei varmaankaan ole suurtakaan merkitystä, mutta kyllähän se antaa ohjelmalle ihan erilaista ryhtiä, kun asia on päätetty ihan virallissakin sopimuksissa. Kaikki sopijaosapuolet jakavat yhteisen näkemyksen, että kyse on pitkäjänteisestä ja vakiintuneesta yhteistyöstä, siitä syystä hankekin on muutettu ohjelmaksi.

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaisten tarpeiden, resurssien ja vahvuuksien tunnistavasta sekä yhteen sovittavasta johtamisesta ja työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa.

Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista -ohjelma on vakiintunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa toteutettavat työpaikkojen kehittämiskohteet voivat olla mitä tahansa yhteistyössä toteutettavaa työn, työmenetelmien, työyhteisön, prosessien, työympäristön tai tuottavuuden kehittämistä, joilla on myönteinen vaikutus ohjelman tavoitteiden kannalta. Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä valitsee yhteiset kehittämisen teemat etsien uusia näkökulmia, ideoita ja konkreettisia työvälineitä yritysten käyttöön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi hyödyntäen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia.

Sopijaosapuolet kannustavat työpaikkoja suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen sekä hyödyntämään Hyvää huomista -ohjelman palveluja ja tuloksia sekä muita työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä tuotettuja materiaaleja - esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijapuolet suosittavat työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Teollisuusliiton ja Pron sopimuksiin mahdollistettiin työaikapankin kautta 58 vuotta täyttäneelle työntekijälle vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi, hänen niin halutessaan. Jos asiasta sovitaan paikallisesti, niin silloin tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää työaikapankissa. Tärkeää on huomata, että sopimusmääräys edellyttää, että yrityksessä on sovittu työaikapankista. vaikka sopimusmääräys tuli vain Teollisuusliiton ja Pron sopimuksiin, niin yleensä työpaikoilla on kaikilla henkilöstöryhmillä yhtenäinen työaikapankki, joten sitä kautta työehtosopimusmääräys tulee sovellettavaksi myös ylemmillä toimihenkilöillä.

Työturvallisuuskeskukselta on muuten ilmestynyt uusi opas Työsuojelun taloudellisista vaikutuksista. ”Nykyaikainen työsuojelu on kokonaisvaltaista henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista. Se kattaa sekä ongelmiin reagoimisen että ylläpitävää ja ennakoivaa toimintaa. Parhaita tuloksia saadaan, kun työsuojelu linkittyy luontevasti organisaation henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön. Parhaimmillaan hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä ja muodostavat kestävän taloudellisen kilpailuedun.” Suosittelen.

Taru Reinikainen

sopimusalavastaava

Ammattiliitto Pro ry