Markku Palokangas: Asioita johdetaan, johdetaanko ihmistä?

21.3.2013


Suomalaiset johtajat ja esimiehet osaavat tunnetusti asiajohtamisen, mutta osaltaanko ihmisiä johtaa yhtä hyvin. Hyvinvoivassa ja hyvää tulosta tekevässä työyhteisössä asioiden ja ihmisten johtamisen tulee olla tasapainossa. Hyvään johtamiseen kuuluu oikeudenmukainen, ihmisiä kunnioittava ja heitä kuuleva päätöksenteko, joka perustuu mahdollisimman hyvään tietoon. Hyvän johtamiseen kuuluu myös epäonnistumisen sietäminen ja korjaaminen. Suomalainen työelämä tarvitsee hyviä johtajia ja hyvää johtamista, mutta puuttuuko Suomesta johtamiskoulutus.

Organisaatioiden toimintatavat, toimintaprosessit ja johtamisen tavat muuttuvat. Epävarmuus ja pelko työn loppumisesta jäytävät monia työyhteisöjä.  Työhyvinvointia  ja jaksamista heikentää  myös asetettujen tavoitteiden epärealistisuus tai niiden uudelleenmäärittely jo ennen kuin nykyiset tavoitteet on edes saavutettu.  Johtajuus ja johtaminen joutuvat puntariin, kun arvioidaan työyhteisön ihmisten tavoitteiden ja työtehtävien kuormittavuutta.  Varsinkin asiantuntijatehtävissä työajat ovat venyneet ja työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy.  Työt kulkevat tekijänsä mukana kotiin. Työ täyttää vähitellen koko elämän.  Tämä ei ole pitkään jatkuessaan terve tilanne ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen.  Ratkaisu voi löytyä joustavista, myös ihmisen omat tarpeet huomioon ottavista työaikaratkaisuista.  Niitä pitää voida ja uskaltaa kokeilla ja käyttää.

Tämän päivän työelämään kuuluu myös vaatimus osaamisen jatkuvasta päivittämisestä. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat yhä nopeammin.  Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukee se, että ihmisen osaaminen ja ammattitaito ovat tehtävän vaatimusten tasolla. Tämä haastaa myös johdon ja johtamisen. Miten kannustetaan ja tuetaan ihmisiä ja työyhteisöä pitämään huolta tällä hetkellä tarvittavasta osaamisesta, mutta samalla myös tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen hankkimisesta. Yksilölliset osaamiskartoitukset, kehitys- ja koulutussuunnitelmat tarjoavat tähän yhden ratkaisun.

Työturvallisuuskortti on lyönyt Suomessa itsensä läpi ja sillä on tunnustettu asema työpaikoilla.  Työhyvinvointikortin kysyntä ja suorittaminen on lisääntymässä. Nämä molemmat pitäisi voida suorittaa ensimmäistä kertaa opiskeluvaiheessa jo ennen työelämään tuloa.  Korkeakouluissa on mahdollisuus opiskella johtamista ja meillä on jo olemassa johtamisen erikoisammattitutkinto.  Työpaikkatasolle  voisi mahtua hyvän johtamisen perusasiat sisällään pitävä hyvän johtamisen sertifikaatti, joka tentittäisiin työturvallisuuskortin ja työhyvinvointikortin tapaan.

Markku Palokangas
Teollisuussektorin johtaja
Ammattiliitto Pro ry