Kari Mäkelä: Työhyvinvointi on kestävyyslaji

21.8.2013


Pohdin tämän blogikirjoituksen aihetta ja sisältöä jossakin aivojen lohkossa samalla, kun selailin sunnuntaiaamun Helsingin Sanomia. Pääkirjoituksessa ollut otsikko ”Talousremontti EU:ssa on kestävyyslaji” jäi pyörimään jotenkin mielessä samanaikaisesti työhyvinvointiasioiden kanssa. Iltapäiväkahvia sitten hörppiessä asia kiteytyi. Työhyvinvoinnin kehittäminenkin on kestävyyslaji.

Olen havainnut työhyvinvoinnille olevan monia määritelmiä. Itse tarkastelen asia hyvinvoinnin määrittelyn kautta. Minä ymmärrän sen yksilön keskimääräisenä myönteisenä kokemuksena omasta elämästään – elämänhaluna. Joskus olo on yhtä auvoa ja toisinaan on vaikeita hetkiä; summana kuitenkin myönteistä. Työhyvinvoinnin näen toteutuvan, kun työ keskimäärin tukee ihmisen koko elämää ja elämänhalua. Parhaimmillaan puhutaan työn imusta. Sekaan voi mahtua hankaliakin työpäiviä.

Näin lomien päätyttyä ja pitkän työsyksyn alkaessa tunnelmat ovat varmasti monilla kaksijakoiset; hiukan ahdistaa ja pelottaakin, miten tässä taas kaikki kunnialla hoidetaan. Kuitenkin on hyvä huomata, että loma on tehnyt tehtävänsä ja puhtia riittää ja työ tuntuu jopa hienolta vaihtelulta pitkään oleiluun. On hyvä, kun on työtä tehtäväksi.

Hyvä työ, työyhteisö tai työympäristö ei yksin voi taata ihmisen hyvinvointia. Tänä päivänä kuitenkin kaikki ymmärtävät, että niillä on ratkaiseva merkitys. Suuri ongelma on ehkä, että odotukset ovat usein liian suuria tai toivotaan nopeita tuloksia. Yritetään ikään kuin sadan metrin pyrähdyksellä saada kymmenottelun pisteet.

Työpaikoilla tehdään paljon erilaisia asioita työhyvinvoinnin edistämiseksi. Nykyään jo monet lait edellyttävät erinäisiä toimenpiteitä, joilla on vaikutusta hyvinvointiin. Mielestäni merkittävimmät puutteet ovat kokonaisuuden hallinnassa sekä määrätietoisessa ja järjestelmällisessä johtamisessa.  Yhä edelleen työhyvinvoinnin edistäminen ja työsuojelu ovat jotain liiketoiminnasta erillään olevaa puuhastelua. Toiminnalle on luonteenomaista projektimaisuus, hetkittäisen innostuksen kohteet sekä ”toteuta ja unohda” meininki.

Jaana Neuvonen toi viime blogissaan esiin tärkeitä asioita tehdyistä kyselyistä ChemBio messuilla. Nyt halutaan uudenlaista palvelevaa johtajuutta. Minä alleviivaisin johtajuutta erityisesti siinä mielessä, että vain sitä kautta työhyvinvoinnin kehittäminen tulee osaksi liiketoimintaa. Tulokset eivät tule heti. Tarvitaan arvot, strategia, päämäärät ja konkreettisia toimenpiteitä sekä jatkuvaa seurantaa ja uudelleenohjausta.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on kymmenottelu ja kestävyyslaji, jossa huipulle pääsee vain määrätietoisella työllä vahvistamalla taitoa, runkoa ja mieltä. Ei urheilijakaan mestaruutta yksin tavoita.

Toivotan hyvinvoivaa työsyksyä kaikille ja työtä mahdollisimman monelle.

Kari Mäkelä
Työympäristösihteeri
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto