Kaikki blogikirjoitukset

Seppo Järvenpää: Vastuullista telttailua SuomiAreenalla(6.9.2017)
Kemianteollisuus oli ensimmäistä kertaa SuomiAreenalla esittelemässä kestävän kehityksen vastuullisuusohjelmaa. Tätä Responsible Care ohjelmaa on toteutettu jo 25 vuotta hyvin tuloksin. Tämän ohjelman keskeisiä tuloksia halusimme äänestyksen keinoin esitellä Porissa SuomiAreenan kansalaistorilla ja pyysimme samalla osastolla (teltalla) poikkeavia miettimään myös omaa vastuullista valintaansa.
Marjut Lumijärvi: Työkykyä ja työhyvinvointia(29.8.2017)
Keskeisessä asemassa työpaikan työhyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpitämisessä on hyvä työterveysyhteistyö, mukana niin työterveyshuolto, työntekijät kuin työnantajakin. Sekä työterveyshuoltolaki että asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä edellyttävät yhteistyötä ja luovat sille raamit. Yhteistyön pitää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Mutta ihmiset sen työn tekevät, eivät pykälät.
Anssi Vuorio: Vastuullisuus on yhteistä tekemistä(18.8.2017)
Tutustuin yritysten yhteiskuntavastuuseen ensi kerran vuosia sitten Jan Furstentenborgin Uni Commerce Global Unionin päällikön avulla. Silloin suomalaiset yritykset ottivat ensi askeleita yrityksen vastuullisuuden julkisessa tunnustamisessa. Samalla luotiin erilaisia standardeja kuten SAI-SA8000, oli GOTSia ja APSCAa. Standardeja tarvitaan työkaluiksi muuttamaan teorioita käytännön tekemiseksi. Oman perehtymisen alkuvaiheessa harmitti, että henkilöstön hyvinvointia ei useinkaan mainittu osana yrityksen vastuullisuutta. Tässä suhteessa tilanne on muuttunut oleellisesti, henkilöstön hyvän kohtelun sanotaan olevan osa yritysten vastuullista toimintaa. Näyttää kuitenkin siltä, että monessa tapauksessa vastuullisen toiminnan sisällöksi riittää henkilöstön osalta lakien ja säännösten noudattaminen. Samalla ”vastuullisuus” sananakin on kokenut jonkinlaista ähkyä. Minusta tärkeää olisi saada yrityksen henkilöstö ja johto aidosti ja konkreettisesti sitoutumaan ja intohimoisesti kehittämään yrityksen vastuullisuutta kaikilla sen osa-alueilla. Yksinkertaistetaan viestiä, vältetään liturgiaa ja kerrotaan siitä, mitä konkreettisesti tehdään asian hyväksi.
Alexandra Peth: Aikaansaamisesta ja onnellisuudesta(26.6.2017)
Työhyvinvoinnista kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Mietin tätä blogia suunnitellessani, että voiko aiheesta enää sanoa mitään uutta. Mutta siiten muistin, että tässä aiheessa olen maallikko ja maallikoille annetaan anteeksi, että he esittävät omia ajatuksiaan huvikseen. Lukekaa tämä teksti siis ripauksella huumoria, ei liian vakavasti – mutta vähän vakavasti kumminkin. Työhyvinvointi lähtee aina itsestä. Toki muutkin seikat vaikuttavat kuten esimies ja olosuhteet, mutta loppujen lopuksi on aina kyse henkilöstä ja hänen sisäisitä tuntemuksistaan. Olet siis oman työhyvinvointisi seppä, lähtökohtaisesti. Kukaan ei voi auttaa sinua, ellet ensin itse halua auttaa itseäsi. Joitakin omakohtaisesti hyviksi havaittuja vinkkejä voin kuitenkin antaa työkalupakkiin laitettavaksi.
Mirja Suhonen: Kesätyöntekijä – mun työkaveri(13.6.2017)
Lukuisa joukko nuoria on onneksi tänä kesänä saanut ensimmäisen työpestinsä – kesätyöpaikan. Odotukset voivat olla kovat niin työnantajalla kuin kesäduunarillakin. Nuoret eivät välttämättä vielä paljoa osaa, mutta valtaosa varmasti yrittää parhaansa. Työnantajat odottavat oma-aloitteisuutta, toimeen tarttumista, ahkeruutta, halua oppia, avuliaisuutta. Nuoret haluavat työkokemusta, odottavat että työ on mielenkiintoista, työssä viihdytään ja että jää aikaa myös lomaan. Tällaisia viestejä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:in sivuilta voi lukea nuorten kesätyökampanjasta.
Jussi Nousiainen: Voiko koiran rapsuttaminen lisätä työhyvinvointia?(2.6.2017)
Työyhteisön hyvinvointihaaste pakotti minut muuttamaan käsitystäni hyvinvoinnista. Olen ollut niitä vanhan liiton miehiä, joiden mielestä leuanveto ja Pispalan portaiden nouseminen veren maku suussa ovat oikeita ja aitoja hyvinvointitekoja. No, ei niissä varsinaisesti mitään vikaa ole. Leuanveto ja portaiden nousu ovat tehokkaimpia ja turvallisimpia tapoja parantaa kuntoaan. Olen viime aikoina joutunut tarkistamaan käsityksiäni hyvinvoinnista. Syynä on työpaikallani Tekniikan akateemisissa omalla porukalla toteutettu hyvinvointihaaste. Leuanvedosta ja Pispalan portaista ei ole suuren yleisön työhyvinvoinnin ratkaisuksi ja ne edustavat vain pientä siivua hyvinvoinnin kokonaisuudessa.
Joanna Leino: Positiivisuus kunniaan!(11.5.2017)
Ei ole helppoa olla esimies. Täytyy olla psykologi, kokonaiskuvan haltija, reilu, tasapuolinen ja joustava, jämäkkä, tunneälykäs, innostava ja oman alan asiantuntija. Pitää osata tarttua toimeen ja osata tehdä päätöksiä ja vielä perustellakin ne. Ja pitää olla paineensietokykyä. Ja osata antaa palautetta, myös sitä positiivista.
Kaiken takana on…(20.4.2017)
Hyvää huomenta tai hyvää työpäivää, toivottelemme usein toisillemme työpäivän alkajaisiksi. Mutta mitä me oikeastaan näillä tervehdyksillä tarkoitamme? Ovatko ne vain arjen hokemia, joita kuuluu viljellä hyvien käytöstapojen nimissä? Millaisen huomenen tai työpäivän sinä oikeasti toivoisit itsellesi?
Paavali Kukkonen: Osaaminen ratkaisee(16.3.2017)
Työn vaatimuksiin riittävä osaaminen on avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta. Työhön tulee tarvittavaa hallinnan tunnetta, sählääminen ja riski ylikuormittumisesta vähenee. Osaaminen tukee motivaatiota ja työn imua. Myönteisten osatekijöiden summana myös tuottavuus paranee.
Riitta Juvonen: Iloa arkeen pienistä ja suurista juhlista(3.3.2017)
Arjen rutiinit katkaisevan juhlan ei tarvitse olla suuri tuottaakseen iloa ja lisätäkseen hyvinvointia. Miten löytäisimme omasta arjestamme enemmän juhlan aiheita?
Mirja Suhonen: Kaikilla on vastuu hyvinvoinnista(14.2.2017)
Työturvallisuus ja työsuojelu ovat kehittyneet Suomessa huikeaa vauhtia. Kun ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti työväensuojelunäyttämön Helsinkiin, Ruotsin mallin mukaisesti, elettiin vuotta 1909. Pari vuotta myöhemmin näyttelystä tuli pysyvä, myöhemmin Sosiaalimuseo. Uranuurtaja naisten työhyvinvoinnin alalla, kansanedustaja ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, loi ammattiuran epätyypillisesti tuon ajan naisena ja myös kirjoitti ja kasvatti ammatikseen.
Janne Sysi-aho: Hyödynnä tapaturmatilastot työssäsi(18.1.2017)
”Työtapaturmien kokonaismäärässä tapahtuvaa vaihtelua seurataan yleensä kiinnostuksella. Kuitenkaan se, mitä ne meille kertovat, ei yleensä liity työsuojeluun sinänsä.”
Kari Mäkelä: Työhyvinvointia työtä tekemällä(20.12.2016)
Hyvää huomista -hankkeessa ja Suomessa käydään keskustelua uusista näkökulmista työhyvinvointiin. Useissa teemoissa on paljon yhteistä. Uskotaan, että työhyvinvointia voidaan edistää muutoinkin kuin työhyvinvointia tarkastelemalla. Keskeistä on itse työ sekä ihmisen toiminta työprosessissa. Hyvää huomista -hankkeessa on esiintynyt tai tulee esiintymään kolme lähes sama tarkoitusperää palvelevaa teemaa: sisäinen motivaatio, yhteiskehittäminen ja resilienssi. Viime vuosina on myös puhuttu paljon työn imusta, joka liittyy sisäiseen motivaatioon.
Anni Siltanen: Turvallisuusosaaminen haltuun jo ammatillisessa koulutuksessa!(2.12.2016)
Olemme Suomessa ylpeitä vastuullisuusasioiden esimerkillisestä huomioimisesta kemianalan yrityksissä. Vielä on silti paljon tehtävää, sillä turvallisuusasioita tulisi kehittää asiatason lisäksi myös asennenäkökulmasta, ja mieluiten jo oppilaitoksissa ennen työelämään siirtymistä. Turvallisuusajatteluun tulisi kasvaa opintojen edetessä.
Mika Nyberg: Ergonomiaosaaminen, työhyvinvoinnin kulmakivenä(24.10.2016)
Ergonomia on kokonaisvaltainen tarkastelutapa, ja siitä voidaan erottaa eri soveltamisaloja. Ergonomia soveltaa erityisesti suunnittelun periaatteita, käyttää soveltamisessa hyväkseen erilaisia ohjeita, määräyksiä mm. työtiloista ja ihmisestä itsestään. Ergonomiaan liittyviä asioita on olemassa lakeina, direktiiveinä ja standardeina. Ei siis ihan merkityksetön asia työelämässä, mutta ergonomian laajuus saattaa yllättää, siksi on paikallaan asiaa määritellä.
Mirja Suhonen: Hyvinvointi koostuu monista asioista(18.10.2016)
Työyhteisön hyvinvoinnista, työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista puhutaan nykyisin niin tutuilla kuin toreillakin. Yhä paremmin tiedostetaan, että hyvä työilmapiiri ja rakentava kulttuuri ovat avain työssä jaksamiselle ja myös yrityksen menestymiselle. Tuottavuus nousee, kun ihmiset voivat hyvin ja tekevät työnsä sitoutuneesti, hyvillä mielin. Meistä itse kukin voi omalta osaltaan olla parantamassa hyvinvointia työpaikoillamme. Ilmapiiriä huonontaa muun muassa työpaikkakiusaaminen, epäasiallinen käytös ja ylipäätään ihmisten huono kohtelu. Ne ovat omiaan viemään työmotivaation alas. Tokkopa huono fiilis lisää innovatiivisuutta ja tuotteliaisuutta. Pahimmillaan sairastavuustilastot kertovat omaa kieltään huonon ilmapiirin yrityksissä.
Anja Uljas: Tässä, heti, nyt ja kaikkialla kaiken aikaa(29.9.2016)
Sähköpostiviesti lähetetty yli puolen yön – ja vastaus kilahtaa paluupostissa! Työpaikkahaastattelupuhelu tulee perjantai-iltana seitsemän jälkeen, ilman myöhäisen ajankohdan pahoittelua. Vuosiloma katkeaa yhteistyökumppanin järjestämän mielenkiintoisen seminaarin ja verkostoitumistapaamisen houkuttamana. Maailma, jossa saavutettavuus on muuttunut hyveeksi. Kuulostaako tutulta? Kaikki on niin helppoa – saavutettavissa tässä ja nyt. Työ valtaa meidät – aikamme, paikkamme, mielemme – ja haastaa voimavaramme. Myös muu elämämme valtaa joskus työmaisemamme. Todellisuudessa työ haastaa muun elämämme useammin kuin muu elämämme työn. Vastaavasti muu elämä tuo voimavaroja työhömme useammin kuin työ muuhun elämäämme.
Saija Atrava: Yt ei tartu(16.9.2016)
Monessa yrityksessä on viime aikoina käyty useita yt-neuvotteluja joiden vaikutus on näkynyt koko työyhteisössä epävarmuuden lisääntymisenä. Neuvottelujen ollessa käynnissä, moni miettii miten yt:n alaisena olevaan työkaveriin pitäisi suhtautua.
Mia Siltala: Oivaltavaa työhyvinvointia(30.8.2016)
Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin määritelmän mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavan työn perusta. Käsittelen blogissa asiaa oivaltamisen kautta. Oivalletaan Pipelifen tapaan eli ”tullaan tietoisiksi” muutamista työhyvinvointia lisäävistä asioista.
Heli Puura: Kesäloma loppuu -  löytyykö työhyvinvointi?(16.8.2016)
Aloittelen toista työviikkoa mukavan kesäloman jälkeen. Mieli on vielä osin lomalla mutta yhä enemmän myös työasioissa. Toimistolla kyselemme toistemme lomakuulumisia. Työkaverit ovat ruskettuneita ja tyytyväisiä lomaansa. Töiden aloittaminen on nihkeää, mutta ei sitä lomallakaan voi ikuisesti olla. Joku toteaa, että on mukavaa, että on työ ja arki, johon palata.