Kaikki blogikirjoitukset

Paavali Kukkonen: Osaaminen ratkaisee(16.3.2017)
Työn vaatimuksiin riittävä osaaminen on avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta. Työhön tulee tarvittavaa hallinnan tunnetta, sählääminen ja riski ylikuormittumisesta vähenee. Osaaminen tukee motivaatiota ja työn imua. Myönteisten osatekijöiden summana myös tuottavuus paranee.
Riitta Juvonen: Iloa arkeen pienistä ja suurista juhlista(3.3.2017)
Arjen rutiinit katkaisevan juhlan ei tarvitse olla suuri tuottaakseen iloa ja lisätäkseen hyvinvointia. Miten löytäisimme omasta arjestamme enemmän juhlan aiheita?
Mirja Suhonen: Kaikilla on vastuu hyvinvoinnista(14.2.2017)
Työturvallisuus ja työsuojelu ovat kehittyneet Suomessa huikeaa vauhtia. Kun ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti työväensuojelunäyttämön Helsinkiin, Ruotsin mallin mukaisesti, elettiin vuotta 1909. Pari vuotta myöhemmin näyttelystä tuli pysyvä, myöhemmin Sosiaalimuseo. Uranuurtaja naisten työhyvinvoinnin alalla, kansanedustaja ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, loi ammattiuran epätyypillisesti tuon ajan naisena ja myös kirjoitti ja kasvatti ammatikseen.
Janne Sysi-aho: Hyödynnä tapaturmatilastot työssäsi(18.1.2017)
”Työtapaturmien kokonaismäärässä tapahtuvaa vaihtelua seurataan yleensä kiinnostuksella. Kuitenkaan se, mitä ne meille kertovat, ei yleensä liity työsuojeluun sinänsä.”
Kari Mäkelä: Työhyvinvointia työtä tekemällä(20.12.2016)
Hyvää huomista -hankkeessa ja Suomessa käydään keskustelua uusista näkökulmista työhyvinvointiin. Useissa teemoissa on paljon yhteistä. Uskotaan, että työhyvinvointia voidaan edistää muutoinkin kuin työhyvinvointia tarkastelemalla. Keskeistä on itse työ sekä ihmisen toiminta työprosessissa. Hyvää huomista -hankkeessa on esiintynyt tai tulee esiintymään kolme lähes sama tarkoitusperää palvelevaa teemaa: sisäinen motivaatio, yhteiskehittäminen ja resilienssi. Viime vuosina on myös puhuttu paljon työn imusta, joka liittyy sisäiseen motivaatioon.
Anni Siltanen: Turvallisuusosaaminen haltuun jo ammatillisessa koulutuksessa!(2.12.2016)
Olemme Suomessa ylpeitä vastuullisuusasioiden esimerkillisestä huomioimisesta kemianalan yrityksissä. Vielä on silti paljon tehtävää, sillä turvallisuusasioita tulisi kehittää asiatason lisäksi myös asennenäkökulmasta, ja mieluiten jo oppilaitoksissa ennen työelämään siirtymistä. Turvallisuusajatteluun tulisi kasvaa opintojen edetessä.
Mika Nyberg: Ergonomiaosaaminen, työhyvinvoinnin kulmakivenä(24.10.2016)
Ergonomia on kokonaisvaltainen tarkastelutapa, ja siitä voidaan erottaa eri soveltamisaloja. Ergonomia soveltaa erityisesti suunnittelun periaatteita, käyttää soveltamisessa hyväkseen erilaisia ohjeita, määräyksiä mm. työtiloista ja ihmisestä itsestään. Ergonomiaan liittyviä asioita on olemassa lakeina, direktiiveinä ja standardeina. Ei siis ihan merkityksetön asia työelämässä, mutta ergonomian laajuus saattaa yllättää, siksi on paikallaan asiaa määritellä.
Mirja Suhonen: Hyvinvointi koostuu monista asioista(18.10.2016)
Työyhteisön hyvinvoinnista, työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista puhutaan nykyisin niin tutuilla kuin toreillakin. Yhä paremmin tiedostetaan, että hyvä työilmapiiri ja rakentava kulttuuri ovat avain työssä jaksamiselle ja myös yrityksen menestymiselle. Tuottavuus nousee, kun ihmiset voivat hyvin ja tekevät työnsä sitoutuneesti, hyvillä mielin. Meistä itse kukin voi omalta osaltaan olla parantamassa hyvinvointia työpaikoillamme. Ilmapiiriä huonontaa muun muassa työpaikkakiusaaminen, epäasiallinen käytös ja ylipäätään ihmisten huono kohtelu. Ne ovat omiaan viemään työmotivaation alas. Tokkopa huono fiilis lisää innovatiivisuutta ja tuotteliaisuutta. Pahimmillaan sairastavuustilastot kertovat omaa kieltään huonon ilmapiirin yrityksissä.
Anja Uljas: Tässä, heti, nyt ja kaikkialla kaiken aikaa(29.9.2016)
Sähköpostiviesti lähetetty yli puolen yön – ja vastaus kilahtaa paluupostissa! Työpaikkahaastattelupuhelu tulee perjantai-iltana seitsemän jälkeen, ilman myöhäisen ajankohdan pahoittelua. Vuosiloma katkeaa yhteistyökumppanin järjestämän mielenkiintoisen seminaarin ja verkostoitumistapaamisen houkuttamana. Maailma, jossa saavutettavuus on muuttunut hyveeksi. Kuulostaako tutulta? Kaikki on niin helppoa – saavutettavissa tässä ja nyt. Työ valtaa meidät – aikamme, paikkamme, mielemme – ja haastaa voimavaramme. Myös muu elämämme valtaa joskus työmaisemamme. Todellisuudessa työ haastaa muun elämämme useammin kuin muu elämämme työn. Vastaavasti muu elämä tuo voimavaroja työhömme useammin kuin työ muuhun elämäämme.
Saija Atrava: Yt ei tartu(16.9.2016)
Monessa yrityksessä on viime aikoina käyty useita yt-neuvotteluja joiden vaikutus on näkynyt koko työyhteisössä epävarmuuden lisääntymisenä. Neuvottelujen ollessa käynnissä, moni miettii miten yt:n alaisena olevaan työkaveriin pitäisi suhtautua.
Mia Siltala: Oivaltavaa työhyvinvointia(30.8.2016)
Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin määritelmän mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavan työn perusta. Käsittelen blogissa asiaa oivaltamisen kautta. Oivalletaan Pipelifen tapaan eli ”tullaan tietoisiksi” muutamista työhyvinvointia lisäävistä asioista.
Heli Puura: Kesäloma loppuu -  löytyykö työhyvinvointi?(16.8.2016)
Aloittelen toista työviikkoa mukavan kesäloman jälkeen. Mieli on vielä osin lomalla mutta yhä enemmän myös työasioissa. Toimistolla kyselemme toistemme lomakuulumisia. Työkaverit ovat ruskettuneita ja tyytyväisiä lomaansa. Töiden aloittaminen on nihkeää, mutta ei sitä lomallakaan voi ikuisesti olla. Joku toteaa, että on mukavaa, että on työ ja arki, johon palata.
Taija Keskinen: Treenaa mielesi innostumaan!(27.6.2016)
”Elämä on paljon yksinkertaisempaa kuin mihin meidät on opetettu uskomaan.” totesi kohta 60 vuotta täyttävä energiaa pursuava Joseph McClendon H(appiness)-Factor seminaarissa. 1881 vuoden sanomalehdessä kirjoitettiin samoja negatiivisia asioita talousnäkymistä kuin nyt. Sen jälkeen tuli taas hyvä aika. Näetkö tässä toistuvaa mallia? Mihin keskityt, se lisääntyy. Myös positiivinen ajattelutapa. Sitä todellakin voi treenata, sillä kaikesta, mitä toistat, tulee tapa. Jos vielä toistat ja harjoittelet jotain nautinnolla, opit uuden kyvyn tai tavan nopeammin ja se juurtuu sinussa syvemmälle.
Else-Mai Kirvesniemi: Millaista työhyvinvointia Sinä kylvät?(6.6.2016)
Kevätkylvöt on tehty ja kohta innokkaat puutarhurit odottelevat palkitsevaa hetkeä, versojen nousua mustasta mullasta. Taimet suojataan huolella alkukesän oikukkailta säiltä ja niitä hoidetaan hellästi runsaan sadon toivossa. Kunpa työyhteisöäkin hoidettaisiin samalla tarmolla ja pieteetillä. Työntekijät viettävät noin puolet valveillaoloajastaan työyhteisössä. Ei ole ihan sama, miten siellä viihdytään ja voidaan.
Leena Katila-Keso: Palautuminen  -  tärkeä osa työhyvinvointia(17.5.2016)
Ihmisen hyvinvoinnille on rasituksen ja levon rytmi tärkeää. Siedämme stressiä ja ylirasitustakin, mutta taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa sekä kehoa että mieltä. Aikaa ja mahdollisuus akkujen lataamiseen on oltava.
Anja Uljas: Hyvinvoivina teemme tulosta(2.5.2016)
”Sitten kun meillä oli varaa satsata työhyvinvointiin, totesimme että satsatut eurot tulivat monin kerroin takaisin. Olisi varmaan pitänyt laittaa eurot poikimaan jo aikaisemmin.” Niinpä!
Kari Mäkelä: Luottamus on lähde(26.4.2016)
Olin viikon sisällä kolmessa hyvinkin erilaisessa tilaisuudessa; Hyvää huomenta – Hyvää huomista -seminaari, Responsible Care verkostoworkshop ja TEAM ajankohtaispäivät. Jotenkin näiden päivien yhteisvaikutuksena jäi mieleen pyörimään muutama asia. Pohdittaessa työhyvinvointia tavoittelemme kaikki myös yritysten kilpailukykyä – siis inhimillistä hyvää kullekin yksilölle ja taloudellista menestystä meille kaikille. Responsible Care tarkoittaa yritysten vastuullista toimintaa hyvin laajasti. Se ei synny ilman jokaisen toimijan panosta. Kysymys on minun vastuustani. Vastuun sisäistäminen ja sen ottaminen ei kuitenkaan synny pakolla. On oltava motivaatio, joka syntyy vain kannustavissa olosuhteissa.
Petri Pakkanen: Sitä saa mitä mittaa?(8.4.2016)
Aivan niin yksinkertaista se ei tietenkään ole, kuin otsikko antaa ymmärtää. On kuitenkin ilmeistä, että työpaikan kehittäminen työympäristön, työtapojen, työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin osalta tarvitsee tuekseen erilaisia apuvälineitä ja malleja. Kun seuraamme mainittuja asioita säännöllisesti, on meillä avaimet kehittää asioita työpaikalla eteenpäin. Pelkkä kehittämiskohteiden tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Pitää määritellä myös toimenpiteet ja seurata niiden vaikuttavuutta suhteessa lähtötilanteeseen. Jatkuva parantaminen on avain turvallisen ja tuottavan työpaikan rakentamiseen.
Karoliina Jarenko: Innostavan tuotantotyön resepti on nyt selvillä! (23.3.2016)
Hyvää huomenta hyvää huomista -hankkeessa on viimeisen vuoden aikana haettu uusia näkökulmia työhyvinvointiin sisäistä motivaatiota pohtimalla. Käynnissä on projekti, jossa seurataan sisäisen motivaation vahvistumista kuudella kemianteollisuuden työpaikalla erilaisten kehittämistoimenpiteiden seurauksena.
Anja Uljas: Rohkeasti työelämässä eri-ikäisinä(2.3.2016)
Ystäväni on kohta 60-vuotias, hyvän ja monipuolisen asiantuntijauran tehnyt maisteri. Keskusteluissamme olemme monesti miettineet työn merkityksellisyyttä, omien rajojen haastamista ja ikuista haluamme kehittyä. Ja sitten hän sai tarjouksen: ryhdytkö vetämään kolmen maan yli menevää työyhteisöä ja melkoista kannattavuushaastetta? Ja hän sanoin tavoilleen uskollisena kyllä.