Työhyvinvoinnin mittaaminen

Hyvää huomista -hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin päästään mittaamalla hankkeen vaikuttavuutta työhyvinvoinnin edistämisessä, osaamisen kehittämisessä, työurien pidentämisessä, sairastavuuden vähentämisessä ja tuottavuuden lisäämisessä. Aikaisemmin edistymistä on mitattu vain asetettujen tavoitteiden saavuttamisella.

Mittareita tarkastellaan hankkeessa usealla tasolla

Yksilön hyvinvointi, sitoutuminen ja motivaatio muodostavat työhyvinvoinnin kokonaisuuden kivijalan. Toimialatason mittarit luovat kuvan kemianteollisuuden työhyvinvoinnista kokonaisuutena. Yritystasolla puolestaan tarvitaan mittareita toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi.

Tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työhyvinvoinnin strategisen painoarvon edistämiseksi tarvitaan nykyistä selkeämpiä mittareita, joiden avulla työhyvinvoinnin kehittämisen tuloksia voidaan seurata. Perinteisten negatiivisten mittareiden, kuten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden, rinnalle tulisi löytää työhyvinvoinnin myönteistä vaikutusta yrityksen tulokseen kuvaavia mittareita.

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalulla yritykset voivat mitata toimintatapojaan ja niiden tasoa

Kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelmaan lisättiin työhyvinvointia mittaavia tekijöitä vuonna 2014.

On huomattava, että työhyvinvoinnin kehittämisen vaikutusta yrityksen tulokseen, työn imuun tai sairastavuuden vähenemiseen ei voida täysin eristää muista työympäristössä tapahtuvista muutoksista. Mittarit ovatkin luonteeltaan toteavia ja kertovat yrityksen nykytilasta:

  • Vaihtuvuus
  • Sairauspoissaolot
  • Tapaturmat
  • Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet
  • Työn tuottavuus (trendi)
  • Työtyytyväisyysmittaus
  • Työhyvinvointikortti
  • Työhyvinvoinnin kehittäminen
  • Korvaavan työn malli
  • Varhaisen tuen malli
  • Työkaariohjelma
  • Toimintaohjeet epäasiallisen kohtelun ja häirinnän varalle
  • Tasa-arvosuunnitelma
  • Kehityskeskustelut
  • Henkisen kuormituksen riskit
  • Kehityskeskustelut